perjantai 29. elokuuta 2014

Huumorintajuttomuus ja ihmistuntemuksen puute

Monenlaista itsekritiikkiä kuulee. On helppo tunnustaa epämusikaalisuutensa tai tietyt fobiansa. Kun sanon pelkääväni korkeita paikkoja, näen ympärilläni vain nyökytyksiä. Pian joku ilmoittautuu kohtalotoveriksi, ja yhdessä voimme muistella, kuinka vaikeaa oli kiivetä vanhaan näkötorniin.

Joku tunnustautuu laiskaksi ja mukavuudenhaluiseksi. Myönnetään suklaariippuvuus ja kehdataan sanoa sekin, ettei voi elää viikonloppua ilman alkoholia.

On kuitenkin asioita, joista vaietaan tai joita ei itsessä nähdä.

En muista tavanneeni ketään, joka omasta mielestään olisi yleisellä tasolla huono ihmistuntija. Eikä kukaan ole paljastanut, että omassa huumorintajussa olisi ratkaisevia puutteita.

Ei kommentteja: