torstai 7. huhtikuuta 2016

Taas jäi puhelin kotiin

Tätä kirjoittaessani olen matkalla Helsinkiin ja jälleen kerran ilman puhelinta, joka on kotona jossain makuuhuoneen yöpöydällä. Kännykkä ei ole minulle ruumiinjäsen niin kuin monelle muulle, vaan se on muistettava joka kerta erikseen.

Pitkään puhelimeen puhuminen oli vastenmielistä. Vähitellen olen oppinut sitä sietämään, mutta tämän parempiin tuloksiin en ole päässyt.

Jotta kännykällä viitsisi olla netissä, laitteen tulisi olla niin suuri, ettei se enää mahdu taskuun eikä sitä viitsi kuljettaa mukana. Pieneltä näytöltä tihrustamiseen on vaikea tottua, kun kotitietokoneella on kaksi suurikokoista näyttöä ja kolmaskin kelpaisi.

Tabletin ja läppärin muistan ottaa mukaani aina.

Ei kommentteja: