Tärkeää vaikka emme sitä huomaa

Unescon maailmanperintökohteet ilmeisesti valitaan hieman toisella periaatteella kuin kunnianosoitukset yleensä. Tuntuu, että niihin kelpuutetaan aika tavallisia, arvokkaita asioita, joiden matkailullisuutta ei ole erityisesti huomattu.

Esimerkistä käy Struven kolmiomittausketju, jolla mitattiin maapallon kokoa ja muotoa. Yksi piste on Korpilahdella, ja se on Unescon kohteista ainoa, jota olen varta vasten käynyt katsomassa. Se oli puinen, lintutornia muistuttanut lava keskellä metsää. Sinne pääsi vasta ankaran kiipeämisen jälkeen. Käydessämme siellä oli marraskuu, mutta siinä hämärässäkin näky oli vaikuttava.

Oli peräti hienoa ajatella, että jokin niin tavallinen ja samalla yleisesti väheksytty voi olla maailmanperintöä; jokin sellainen mikä on todistettavasti arvokasta, vaikka emme sitä huomaa.