Toissa yönä rivarimme pihalla seikkaili kaksi huppupäistä kaveria, jotka kurkkivat autoihin sisään. Saaliikseen he eivät saaneet mitään.
Mieleen tuli viidentoista vuoden takainen talviyö, kun naapurikaupungin rosvo varasti uuden karhean automme katoksesta. Aikanaan hänet tuomittiin yli sadasta omaisuusrikoksesta ja kahdeksastakymmenestä autovarkaudesta tai luvattomasta käyttöönotosta.
Automme löytyi kuukausia myöhemmin Seinäjoelta kerrostalon pihamaalta. Olimme saaneet vakuutusrahat paljon aikaisemmin, kun rikoksesta oli kulunut kuukausi, mutta odotuksen kuukausi oli ärsyttävä.
Kaikesta huolimatta enemmän jäi harmittamaan ikkunan alta varastettu polkupyörä. Omaisuus oli pienempi, mutta keittiön ikkuna on henkilökohtaista reviiriä, jonka alle kukaan ei saa tulla ilman lupaa.
Heti kun aloin tekstiä lukemaan niin tuli mieleen viimeisen lauseesi sanoma ja se kesä 2009 kun vanhempieni kesämökki oli pengottu oikein kunnolla... TV ja kaikki "minkä voisi kuvitella rikolliselle kelpaavan" jäi kyllä sijoilleen tai ei aivan, vaan ne jätettiin väärään paikkaan ja kadonneet esineet olivat erinäisiä perintöposliineja, joista tarvitsee olla ihan asiantuntemusta ja suhteita jotta saa myytyä, mutta joiden rahallisesta arvosta itsellä ei ollut hajuakaan koska niitä ei ollut tarkoitus myydä koskaan rahalla pois
VastaaPoista