Noin vuosi sitten luin suomalaisen jalkapallolegendan Aulis Rytkösen muistelmat. Siinä kerrottiin joskus 1970-luvulla Kreikkaa vastaan pelatusta vierasmaaottelusta. Suomi hävisi sen 8 - 1, mikä sinänsä ei ollut tuohon aikaan kovin ihmeellistä.
Tapahtumissa muuten oli kummasteltavaa. Moni pelaaja pyrki vaihtoon jo ensimmäisen 15 minuutin jälkeen, ja oman aikansa samihyypiä Arto Tolsa pelasi täysin luokattomasti.
Rytkönen sanoi, että mitään ei voinut todistaa yhtään mitään, mutta osasyynä tappioon saattoi olla siinä, että tuolloin maajoukkueen mukana ei kulkenut omaa kokkia. Kreikkalaiset laittoivat ruoan.
Urheilu on täynnä huijauksia, muitakin kuin doping. Moskovan olympialaisissa stadionin ovia avattiin ja suljettiin sen mukaan, oliko vuorossa neuvostoliittolainen keihäänheittäjä vai ei.
Italian EM-kisoissa italialaiset mittamiehet laittoivat omalleen pituushyppääjälleen melkein puoli metriä liikaa pituutta, mutta se oli jo niin härskiä, että siitä jäätiin kiinni.
Huvittavin tapaus lienee se neuvostoliittolainen miekkailija, joka oli viritellyt olympiakisoissa miekkaansa napin. Hän sai valon syttymään osumaa todistavalle taululle milloin halusi. Virheeksi koitui se, että rikos teki miehen niin epäilyttävän ahneeksi. Epäilys heräsi, ja miekka haluttiin tarkistaa.
Yksi parhaista kuulemistani huijauksista on vuoden 1904 olympialaisten maratonilta. Yksi heppu meni yli puolet matkasta autolla ja saapui stadionille voittajana. Mutta veto oli sen verran harski, etta kary kavi. Toisaalta pistaa miettimaan, kuinka lujaa vuoden 1904 malliset autot kulki.
VastaaPoista