Ei ainoastaan nuorten puheita kuuntelemalla, vaan myös radiota ja televisiota seuraamalla huomaa, että sanasta "vittu" on tullut jonkinlainen suun pakkoliike. Se ei välttämättä tarkoita enää mitään. Se vain putoaa suusta, kun puheessa on liian pitkä tauko.
Olen kyllästynyt siihen samaan tapaan kuin hokemiin "itse asiassa", "lähtökohtaisesti", "globaali" ja "agenda"; tai oikeastaan vielä enemmän, koska se yleisyydessään peittoaa nuo kaikki ja myös suomen kielen karkeudet.
Vittua käytetään kiroilemiseen, mutta sillä on muutakin käyttöä. Se korvaa sanoja "erittäin", "mitä ihmettä", "niinku" ja "tota noin". Aika tuoretta kielirakennetta on jo Hassiseen koneen käyttämä ilmaus: "Vitut minä mikään viisas ole - -"
Huomaan kaipaavani lapsuuteni vanhoja työmiehiä, jotka käyttivät kiroilemiseen sanoja "perkele", "helvetti", "saatana" ja "jumalauta". Eivät nekään kauniita olleet, mutta oli niissä sentään jotain vaihtelua ja ilmaisuvoimaa, toisin kuin tässä kaksitavuisen vitun katkeamattomassa virrassa.
Kovin on vittu kaytoltaan ja suosiollaan sukua englannin “fuck” sanalle. Ja taytyy myontaa, etta tuo englanninkielinen voimasana helpohkosti omilta huulilta paasee. Vieraskielinen kiroilu kun tuntuu selkaytimen tasolla jollain tapaa harmittomammalta. Vaimo kylla usein muistuttaa, etta pitaisi sita nyt sentaan kiroilla omalla kielella.
VastaaPoistaEiköhän tuokin sana ennemmin tai myöhemmin kulu pois. Itse en kyllä toivo tilalle noita muitakaan kiro- ja voimasanoja. Riittää kun siilit käyttävät niitä.
VastaaPoistaHienoa että tähän uskalletaan tarttua. Äidinkielemme on supistunut vuosien saatossa kun vanhat kunnon tukkijätkät ovat siirtyneet ajasta iäisyyteen. Millaisen äidinkielen me haluamme periyttää tuleville sukupolville.
VastaaPoistaTulee mieleen eräs koulukaveri, joka teki esitelmän kirosanoista ja niiden syvimmästä luonteesta. Ensin opettaja oli esitystä vastaan mutta loppujen lopuksi oli erittäin tyytyväinen.
V*ttu sanan viljely on suoraan perkeleestä.
Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvyyden varastosta esiin hyvää, paha ihminen tuo pahuutensa varastosta esiin pahaa. Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Luuk.6:45. Iloa, valoa ja voimia vaikeuksienkin keskellä me saadaan, kun huudetaan sydämestämme Isälle: Jumala auta!
VastaaPoista