Filosofisesti kiinnostavin ottelu

Käynnissä olevien jalkapallon EM-kisojen filosofisesti kiinnostavin peli on ollut Ranskan ja Englannin kohtaaminen.

Niin sanotut asiantuntijat eivät antaneet Englannille mitään mahdollisuuksia. Kaikki tuntui olevan sitä vastaan. Kiinnostavista ja lahjakkaista pelaajista koostuva Ranska oli pelannut viimeisimmät 21 ottelua ilman tappiota.

Englannilla ei yleensäkään ole juuri maailmantähtiä, ja hekin harvat ovat nyt jossain muualla kuin pelikentällä, Rooney pelikiellossa ja Lampard loukkaantuneena. Uusi valmentaja on saanut sekavassa tilassa olleen joukkueen käsiinsä vain hieman ennen kisoja.

Omat kannattajatkaan eivät ole enää uskoneet joukkueeseen.

Tilanne oli jo niin epätoivoinen, että aloin haistella suurta yllätystä eli Englannin voittoa ja Ranskan tappiota.

Niin suurta yllätystä ei tullut, mutta mitenkään alakynteen joutumatta Englanti junnasi kunniakkaan tasapelin. Jämäpelaajien valmentajana kunnostautunut Roy Hodgson teki surkimuksistaan jälleen kerran joukkueen. Ei se nyt järin kaunista ollut, mutta taikurin hatusta tuli kaikesta huolimatta jonkinlainen kaniini, ei huippuyksilö mutta kaniini kuitenkin.