Eräässä nettikeskustelussa huomautin jonkin nykyelämän käytännön muistuttavan kansallissosialistisen Saksan käytäntöjä. Pian minua syytettiin natsikortin käyttämisestä - ikään kuin natseista puhumisessa olisi jotain vanhanaikaista, kulunutta ja loppuun käsiteltyä.
Todellisuudessa natsikortti ei ole hävinnyt elämänpakastamme mihinkään. Tauti on kerran voitettu, mutta se voi yhä uusiutua, ei välttämättä entisenlaisena vaan jossain muuntuneessa muodossa.
Aihe on minulle sikäli ajankohtainen, että olen lukenut Ian Kershawn'n kirjoittamaa Hitler-elämäkertaa. Sen äärellä olen havahtunut tavan takaa ajatukseen, että Hitlerin keinot ja periaatteet ovat vahvasti elossa. Nykyään niitä vain toteutetaan ikään kuin sivistyneesti, huomaamattomasti ja monesti taloudellisiin tosiasioihin vedoten. Olen hätkähtänyt myös sitä, kuinka vähän Hitleristä tiedetään, vaikka luulemme osaavamme hänen tarinansa, olemmehan me kaikkitietävät opiskelleet lukiossa yleistä historiaa ja katsoneet häneen liittyvän elokuvan.
"On tyystin samantekevää, vaikka he kuvailisivat meitä klovneiksi tai rikollisiksi; tärkeintä on, että he mainitsevat meidät, että he käsittelevät meitä yhä uudelleen ja uudelleen." Nämä sanat ovat itsensä Adolf Hitlerin, vaikka voisivat ne olla myös jonkin modernin kansanliikkeen mainospäällikön tai imagokonsultin ajatuksia. Ne todistavat sen, kuinka hyvin hitleriläinen agitaatio ja mielikuvien rakentaminen on voimissaan.
Toisaalta ottamalla tässä esiin Adolf Hitlerin minäkin lankean noudattamaan hänen toivettaan. Siitä huolimatta on parempi muistuttaa ovelasti lymyilevästä vihollisesta kuin tulla sopimattomana hyväuskoisesti yllätetyksi.
Natsit on epäinhimillistetty niin perusteellisesti vielä siitä, miten itse epäinhimillistivät itsensä. Siksi natseihin vetoaminen ei tarkoita vanhanaikaista ja kulunutta vaan perinteisen määritelmän mukaan: "Hitler-kortin käyttö osoittaa niin vakavaa suhteellisuudentajun häiriötä, että mitään sen pelanneen aiemminkaan esittämää ei pidä ottaa vakavasti".
VastaaPoistaJos siis aikoo käyttää natsikortin, se on perusteltava erityisen hyvin. Pelkkä natsien mainitseminen tarkoittaa sitä, että yrittää perustella asiaa pahaksi, huonoksi, vääräksi natseilla. Että jokin olisi maagisesti muuttunut pahaksi käytyään natsien käsissä.
Tuokin sanonta. Jo 1800-luvun sirkuslainen P.T.Barnum kuulemma sanoi: "Kaikki julkisuus on hyvää, tärkeintä on saada nimi oikein". Se on olennaisesti sama kuin mainitsemasi Hitlerin. Muuttuuko se siis pahaksi, kun tuodaan natsit se sanomaan?
Ei eugeniikkaa tai eutanasiaa voi tuomita pahaksi siksi, että natsit tekivät sitä. (Yhdysvaltalaiset muuten harrastivat sitä vielä pitkään sodan jälkeen.) Vai onko näin: Vegetarismi on väärin, koska Hitler ei syönyt lihaa. Agitaatio on väärin, koska hitler.
Ei näin. Ne voivat olla väärin tai oikein mutta riippumatta siitä käyttivätkö niitä hitlerit tai stalinit.
Agitaatio tai mielikuvamainonta eivät tarvitse eteensä määrettä "hitleriläinen". Eivät ne olleet heidän keksintöään. Eivät ne olleet vain heidän keinojaan.
He ottivat mielikuvakeinot käyttöönsä, koska ne olivat tehokkaita. Samoin tekivät neuvostoliittolaiset. Jos haluaa sanoa, että "varokaa mielikuvamainontaa, sillä saatiin huijattua kaikki natsien aikaan", sanoo niin. Jos vain maalaa keinot natsikeinoiksi, saa syyttää natsikortittelusta vain itseään eikä kanssakeskustelijoita. Silloin yrittää haukkua asiaa likaamalla sen natseilla.
Natsit pitää tuoda keskusteluun taiten, tässä yritystä:
* "Natsit, neukut käyttivät mielikuvamainontaa" - huonoa natsikortittelua.
* "Mielikuvamainonnalla ihmiset saatiin uskomaan valheita niin Saksassa kuin Neuvostoliitossa" - kohde on mielikuvamainonta eikä natsit.
Nyt ei irtoa tiivistystä mutta lähinnä tarkoitus oli tuoda tuo natsikortin määritelmä esiin - kirjoituksesta ei käynyt ilmi, että se olisi tuttu.
Ihmisten yleisesti käyttämille sanoille ei ole yhtä ainoaa määritelmää. Ne eivät ole mitään SI-järjestelmän mittayksiköitä, joilla ei lainkaan olisi vaihtoehtoa.
VastaaPoistaVielä kummallisempaa on, että määritellään sekin, minkä jälkeen jonkun ihmisen sanomisia ei pidä ottaa vakavasti.
Määritelmien taakse on myös helppo paeta ja viisastellen väistää asia. Tällä kertaa asia on tämä: maailmaa on katseltava muistaen natsien teot ja käytännöt, jottei mitään vastaavaa enää tapahtuisi.
Saa toki pöytää kutsua tuoliksi ja vaikka käyttääkin sitä niin.
VastaaPoistaItse asiastahan olemme samaa mieltä. Vaikka lisäänkin siihen vierelle aina kommunistit, jotta sekään ei unohtuisi.
Ilmeisesti liikut nyt itsellesi vieraalla elämänalueella. Et ole perehtynyt kielifilosofiaan. Kirjoitat vaikeista asioista amatööripohjalta.
VastaaPoistaPitää erottaa konkreettiset ja abstraktiset käsitteet. Edellisiä ovat pöytä ja tuoli, ja pieni lapsikin käsittää, mitä ne tarkoittavat. Jälkimmäisiä ovat "solidaarisuus", "oikeudenmukaisuus" ja "inhimillisyys". Niiden tulkinnasta voidaan loputtomiin keskustella.
Sana "natsikortti" voi olla yksiselitteinen, konkreettinen käsite vain siinä tapauksessa, että sillä viitataan jonkin konkreettiseen korttipeliin.
On aivan sama, mikä minä olen. Keskustelun kannalta henkilöni on täysin merkityksetön ja siksi kirjoitankin anonyymisti. Ei ole mitään väliä sillä, olenko kielifisofian tuntija, logiikan taitaja vai retoriikan guru. Vai käynkö näillä aloilla rakkaudesta niihin, amatöörinä. Asian pitää ratkaista ja henkilöiden häipyä näkymättömiin.
VastaaPoistaUnohtaen siis ensimmäisen kappaleesi jatkan. Konkreettiset asiat ovat usein vakiintuneempia nimiltään, abstraktit vähän vähemmän. Mutta on niilläkin oma, joskus vakiintunutkin merkityssisältönsä. Omat esimerkkisi olivatkin toisesta ääripäästä. Sen sijaan vaikkapa henkilöön käyminen keskustelussa on kohtuullisen vakiintunut käsite.
Natsikortti on siis yleensä käsitetty argumenttivirheeksi. Merkityksen muuttaminen on tietysti tehokeino ja arvoinkin kahden väelillä: yrittääkö teksti antaa sanalle uuden merkityksen tahallaan vai tietämättä. Päädyin toiseen ja yritin selvittää sanan muuta merkitystä. Merkityksen muita vivahteita voi etsiä googlettamalla.
Nyt vain karkaa kauaksi alkuperäisestä aiheesta, joten lopetan viestin tähän.
Arvoisa anonyymi, yksikön toisen persoonan käyttö ei vielä tarkoita henkilökohtaiselle tasolle menemistä. Kommentit yleensä suunnataan jollekulle, joka tavallisimmin on kommentin kirjoittaja. Kommentin takana on yksittäinen persoona, jonka tietoihin kommentti on sidottu. Siksi on perusteltua sanoa esim. "taisit nyt ymmärtää väärin" tai "oletkohan perehtynyt tähän teoriaan". Niitä ei kuitenkaan ole suunnattu kirjoittajaa vastaan vaan ainoastaan tarkentamaan puheenaihetta. Itsekin nyt kommentoin sinulle, mutta kirjoitukseni ei kuitenkaan puhu sinusta vaan esittämästäsi asiasta.
VastaaPoistaJoonas Vakkilainen
Tässä tätä natsikorttia:
VastaaPoistahttp://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/8655-riparilehti-vertaa-suomen-sikioseulontoja-natsi-saksaan
No niin, ja sanan käyttötarkoituksena käytin edellä tietty samaa mitä Arto. Mutta voi toki pohtia, onko tuossa mahdollisesti myös toinen käyttötarkoitus käytössä.
VastaaPoista