Missä ovat entisaikojen vetelehtijät? Missä ovat nuo
kansanlaulujen sankarilliset tyhjäntoimittajat, nuo kulkurit jotka maleksivat myllyltä toiselle ja nukkuivat paljaan taivaan alla. Ovatko
he kadonneet samalla kuin maalaistiet ja metsäaukeat, luonto. Tšekkiläinen
sananlasku määrittää heidän lauhkean joutilaisuutensa kielikuvalla: he
katselevat Isä Jumalan ikkunoita.
Ymmärtääkseni Milan Kunderan romaanin Kiireettömyys nimi on suomennettu väärin. Sen tulisi olla Hitaus, mutta onpa tämän asian kanssa miten tahansa Kundera vie
peruskysymysten äärelle: ei hitaus ole vika tai puute, niin kuin monesti
ajatellaan. Usein se on nopeinta, johon ihminen itse ehtii mukaan.
Onnellisia ovat ne jotka ovat oppineet kulkemaan hitaasti. Heidän on sallittu nähdä.
Milan Kundera: Kiireettömyys
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti