Ykstotisten ihmisten ongelmia

Yritän kirjoittaa vaikeasti ymmärrettävästä asiasta. Jos tykkäät vain hömpästä, ei kannata lukea.

Dawkinsin kirjan kuollut kulma

Niin sanotun uusateismin suurin nimi on maineikas biologi Richard Dawkins. Häneen uskovat ovat lukeneet tarkasti hänen kirjansa Jumalharha. Minäkin olen lukenut. Siinä on monenlaisia huomioita, ja monet niistä ovat uskomisen kannalta pisteliään osuvia.

Kirjassa on kuitenkin yksi ratkaiseva vika, josta voi sanoa, että yksi Dawkinsilta puuttuu ja sen mukana kaikki: Dawkins ei ymmärrä kielen filosofiaa. Siihen tutustumiseksi hänen ei olisi tarvinnut lukea sivuakaan Raamattua eikä teologiaa. Olisi vain tutustunut niihin kysymyksiin, joista puhuttiin paljon 1900-luvulla ja puhutaan edelleen.

Jotta Dawkinsin käsitykset uskosta olisivat oleellisen tärkeitä, hänen kirjansa hakemistossa olisivat nimet Ludwig Wittgenstein ja James Austin. Wittgensteinista Dawkins kertoo sentään yhden anekdootin, mutta Austinista hän ei sano mitään.

Oleellista on, että kieli on mutkikas järjestelmä, jossa näennäiset tosiasiaväitteet eivät ole lainkaan aina tosiasiaväitteitä, vaan jotain muuta.


Arkinen esimerkki kotoa: mitä oikein tarkoitetaankaan

Otan arkiseksi esimerkiksi keskustelun, jonka kaltaisia koko ajan käydään keskellä elämää. Kuvitellaan, että kotona on kaksi ihmistä eri huoneissa.

Matti sanoo: "Ovikello soi."

Liisa vastaa: "Olen menossa suihkuun."

Matin lause ei välttämättä ole lainkaan tiedonanto. Liisa kuulee ovikellon soiton yhtä hyvin kuin Matti. Matin lause on sen sijaan pyyntö, että Liisa menisi avaamaan oven. Liisan vastaus ei taas ole ensi sijassa tiedotus siitä, mitä hän on tekemässä, vaan ilmoitus, että hän ei nyt pääse ovelle tai ei halua mennä sinne. Siksi hän toivoo, että Matti avaisi oven. Siinäkin tapauksessa, että Liisa lykkäisi pientä valetta eikä todellisuudessa olisi suihkua vailla, hänen vastauksensa toimisi ja kertoisi Matille sen totuuden, että häntä ei nyt kiinnostaisi mennä.

Ja niin tuon keskustelun todelliset merkitykset ovat jotain muuta kuin äkkiä voisi luulla:

"Voisitko avata oven?"

"Minua ei nyt kiinnosta tai en pääse. Avaa sinä!"


Luomiskertomus ei välttämättä ole sitä, mitä sitä luullaan

On luultava, että esimerkiksi Raamatun luomiskertomus on juuri tällaista kieltä. Se ei varsinaisesti puhu lainkaan siitä, mistä ykstotinen ihminen luulee sen puhuvan.