Odottelen identiteettivarkauksia

Kidnappaukset, pankkiryöstöt ja perinteisiä pommeja räjäyttävät terroristit ovat kirjojen ja elokuvien vakiotavaraa. Mietin, milloin ne jäävät historiallisiksi aiheiksi ja ne korvataan esimerkiksi identiteettivarkauksista kertovilla tarinoilla.

Silmääni ei ole vielä osunut montakaan esimerkkiä. Tuore aiheeseen liittyvä romaani on Hannu Luntialan Petri Vallin toinen elämä. Luntiala on työskennellyt Väestörekisterikeskuksessa, ja hänellä on työnsä perusteella näkemys aiheeseen. Toinen teemaan liittyvä romaani on Virpi Hämeen-Anttilan Tapetinvärinen. Siinä ei tosin ole kyse tietotekniikasta, vaan perinteisestä nuoruudenpäiväkirjasta, jonka entinen tyttökaveri on varastanut ja jota hän on alkanut käyttää omiin tarkoituksiinsa. Elokuvan puolella merkittävin identiteettivarkauteen liittyvä teos on Seth Gordonin komedia Väärät paperit. Se kertoo miehestä, jonka luottokortti varastetaan. Ehkä myös ruotsalaisen kirjailijan Stieg Larssonin ns. Millenium-trilogian voi laskea tähän sarjaan. Digitaalimaailman identiteettivarkauksista kertovia kirjoja tai elokuvia ei kuitenkaan ole vielä tulvaksi saakka. 

Onhan tietysti Fjodor Dostojevski. Hän kertoo Kaksoisolennossaan virkamies Goljadkinista, jonka elämään tunkeutuu toinen, jolla on sama nimi, samalla ulkonäkö ja ennen pitkää myös sama työpaikka. Tämä toinen Goljadkin vie alkuperäiseltä kaiken.