Elefantti on elefantti

Muutama vuosi sitten otin säännöllisesti vastaan juuri valmistuneiden teologien opetusnäytteitä, kun he pyrkivät hiippakuntaan työhön. Yleensä heidän esityksissään ei ollut mitään naureskeltavaa.

Pari seikkaa näissä nuorissa kuitenkin huvitti, ensinnäkin se, että he rakastivat yliopisto-opintojensa pohjalta vieraita, hienoja sanoja.

Toiseksi huvitti vastavalmistuneiden intohimo määritelmiin. Taustalla on tietysti se, että gradua tehdessä on ollut pakko omaksua se periaate, että käsitteitä ei pidä käyttää, ellei niitä ensin määritellä. Elävä, ihmisten ajatteluna ja tunteina vaikuttava kieli ei kuitenkaan toimi näin. 

Koetin sanoa, että tavallinen ihminen - varsinkin jos hän on vasta viidentoista vanha - ei ole lainkaan kiinnostunut määritelmistä. Jos tehtävänä on käsitellä oikeudenmukaisuutta, voidaan surutta luottaa siihen, että ihmiset ymmärtävät sanan niin hyvin kuin ymmärtävät eli käytännössä riittävän hyvin.

Elefantti on elefantti, vaikka sitä ei osaisikaan selittää.