Minut tuntevat ovat varmaan tottuneet ja ehkä
kyllästyneetkin ajatukseeni, etten ole töissä enkä ole ollut töissä pitkään
aikaan. Olen sanonut, etten pidä töiden tekemisestä ja siksi en välitä koskea
niihin ollenkaan.
Kaiken lisäksi töiden välttämisellä on se puolensa, että
minun elämässäni se on monesti kaikkein paras keino saada jotain aikaan.
Tämä tuli todistetuksi eilen, kun vetelehdin aamulla
sängyssä epätavallisen pitkään. Tunti ylimääräistä makoilua tuotti ideat
kahteen joulunajan puheeseen.
Se oli tehokasta makailua. En olisi päässyt samaan
tulokseen, jos olisin noussut tuntia aiemmin töitä tekemään.
Moi Arto!
VastaaPoistaHuomasin, että olit käynyt kesäkuussa kommentoimassa blogissani Saarikoski-juttuani. Joko olet saanut väitöskirjasi tehtyä? Tuli mieleen, että jos kiinnostaa, niin olen kirjoittanut jo 2003 jutun, jossa käsittelen Saarikosken ja Kierkegaardin suhdetta Tanssiinkutsu-kokoelman yhdessä runossa. Tekstini löytyy teoksesta Kuvien kehässä (2003, SKS), jonka toimitin. Väitöskirjassani käsittelen mm. uskonnollista kieltä Södergranin tuotannossa (Haapala 2005). Tsekkaa, jos kiinnostaa. Siellä on esim. analyysi runosta nimeltä "Gud". Tsemppiä väittelyyn ja sellaiseen!