Yksilöllisyys suurten massojen muotina

Yleisradion tuoreen jutun mukaan erikoisten etunimien suosio on kasvanut. Ilmiön selittäminen yksilöllisyyden kasvulla herättää kuitenkin vastaväitteitä.

Jos uutiseen liittyy haastattelu, jossa monia nimikaimoja saanut Jaajo-niminen juontaja kertoo käsityksiään, voi kysyä kuinka yksilöllistä on antaa lapselleen nimi jonkun televisionaaman mukaan. Eikö kyse ole päinvastoin kulkemisesta siihen samaan suuntaan, johon kaikki muutkin ovat menossa?

En muutenkaan usko siihen, että eri aikakausina yksilöllisten ja massaihmisten suhteellinen osuus jotenkin ratkaisevasti vaihtelisi. Näiden ihmislajien tunnuspiirteet vain vaihtelevat.

Yksilöllisyyden korostamisesta on tulossa tai on jo tullutkin suurten massojen suosima muotitrendi. Se on se tuulipuku, jonka jäljittelijät nykyään pukevat päälleen. Jos haluaa välttämättä tehdä eri tavoin kuin suuri enemmistö, on yhtä lailla tämän enemmistön vanki kuin sellainen ihminen, joka tekee aina samoin kuin muut.

Soisin senkin, että nimeä annettaessa ajateltaisiin ennen muuta lasta. Ei hänestä pidä tehdä vanhempiensa itseilmaisun etäispäätettä. Monilta vanhemmilta unohtuu, että useimmiten lapset pitävät siitä, että heillä on joku kaima. Se tuo sen mukavan tunteen, että jossain toisaalla on toinen hieman samanlainen.