Olen hämmästellyt muistitaidon ihmisiä, erityisesti
sellaisia, joita ei voi määritellä autisteiksi. Muistaminen on kummallinen
taito. Se ei huononnu sitä kuormittamalla, vaan ihminen päinvastoin muistaa
sitä enemmän, mitä enemmän hän yrittää muistaa.
Muistamisesta ja muutenkin suuresta älykkyydestä on
esimerkkinä jokin aika sitten Suomessa vieraillut shakin suurmestari(GM),
amerikkalainen Timur Gareyev.
Ennen kuin kerron hänen saavutuksestaan, pitää selittää pari
kolme shakin peruskäsitettä.
Sokkoshakilla tarkoitetaan sitä, että peliä
pelataan ilman fyysistä lautaa ja fyysisiä nappuloita. Pelaaja vain pitää
siirrot ja asemat omassa mielessään. Simultaani tarkoittaa sitä, että
pelaajalla on yhtä aikaa monia vastustajia. Näitä kahta pelitapaa yhdistävässä
sokkosimultaanissa on taas kyse siitä, että joku pelaa itse lautaa näkemättä
yhtä aikaa monia pelaajia vastaan.
Timur Gareyevin maailmanennätys on parin vuoden takaa.
Tuolloin hän pelasi sokkona yhtä aikaa 48 pelaajaa vastaan. Suurempaan määrään
kukaan toinen ei ole kyennyt. Ottelut kestivät 19 tuntia. Hän voitti niistä 35,
pelasti tasan seitsemän kertaa ja hävisi kuudesti.
Gareyev polki kuntopyörää koko ajan. Kuulemma se auttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti