Kirja kannatti lukea. Taas ei kehtaa muutamaan päivään
valitella pieniä vaivojaan.
Siperian vankileirillä kärsitään kahdenkymmenen vuoden
tuomioita. Elämä on loputonta työtä pakkasessa. Yksitoikkoista rytmiä katkovat
vain sunnuntaivapaat, eikä niitäkään saa joka viikko. Laihasta keitosta
yritetään noukkia sattumia, ja myös tupakka lievittää oloa.
Saadessaan kirjan kuvaaman vankipäivän iltaan Ivan Denisovitš
on kuitenkin tällä kertaa täysin tyytyväinen.: "Päivän kuluessa häntä oli
tänään tuurannut monessa asiassa: karsseriin ei oltu pistetty, joukkuetta ei
ollut ajettu kulttuurikeskuksen työmaalle, päiväruokailuissa hän oli pinnannut
puuron, esimies oli täyttänyt prosentit hyvin, seinää Šuhov oli muurannut
ilokseen, tarkastuksessa ei ollut kärynnyt sahanterästä, illalla oli tienannut
Tsezarilta ja tupakkia oli ostanut."
Päivä oli mennyt, ei mitenkään synkkä päivä, melkein
onnellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti