Uskon vahvasti tieteeseen. Se on paras käytettävissä oleva pohja, jonka varaan maailmankuvaa voi rakentaa. Siksi ajattelevan ihmisen velvollisuutena on ajatella sen mukaan kuin tiede ohjaa. Toisaalta ei pidä uskoa tieteen absoluuttiseen totuuteen eikä siihen, että se aina tuottaisi ikuisia ja ehdottomia totuuksia. Matematiikka lienee poikkeus.
On varauduttava siihen, että ilmenee vakiintuneen tieteen vastaisia tosiasioita, jotka kumoavat sen, mitä aiemmin on mukamas tiedetty eli todellisuudessa vain luultu.
Tuore esimerkki on jalanjäljet White Sandsin kansallispuistossa löytyneet jalanjäljet. Ne vahvistavat, että ihminen tuli Amerikan mantereelle ainakin kymmenentuhatta vuotta aiemmin kuin pitkään uskottiin. Löytö on Amerikan varhaisen historian kannalta mullistava.
On helppo löytää lisäesimerkkejä siitä, kuinka tiede on korjannut itseään ja vääriä käsityksiään. Mainitaanpa vielä kaksi:
Vasta Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria kumosi oletuksen Vulkanus-nimisestä planeetasta, jolla oli selitetty Merkuriuksen radassa ilmenneitä poikkeamia. Einsteinin suhteellisuusteoria vei pohjan myös siltä, että maailmankaikkeus olisi ollut täynnä eetteriksi kutsuttua alkuainetta. Sanaa elää yhä kansanomaista elämäänsä radiotoiminnassa, kun ohjelmia sanotaan lähetettävän eetteriin.
Kyllä ajattelevan ihmisen velvollisuutena on nimenomaan ajatella kriittisesti itse, eikä uskoa yhtään mihinkään tieteen ohjauksessa saatavaan 'totuuteen'. Mitä noihin matematiikan ehdottomiin totuuksiin tulee, niin kannattaa tutustua Kurt Gödelin epätäydellisyyslauseeseen; lyhyt johdatus löytyy esim Wikipediasta.
VastaaPoistaKukaan ei voi tarkistaa kaikkia maailman tosiasioita itse. En voi käydä paikan päällä katsomassa, onko Japanissa todella Tokio-niminen kaupunki enkä voi itse tutkia, onko absoluuttinen nollapiste –273 astetta. Melkein kaikki tietomme maailmasta perustuu siihen luottamukseen, että joku viisaampi on ottanut asiasta selvää. – Matematiikan perusteellisempi tarkastelu ei mahdu blogikirjoituksen rajoihin. En muutenkaan ole pätevä sanomaan Gödelistä yhtään mitään. Mahdatko olla sinäkään?
VastaaPoistaKriittinen ajattelu tieteeseen uskomisen vastakohtana ei tietenkään tarkoita kaikkien faktojen omakohtaista tarkistamista. Kriittisen ajattelun isänä pidetty John Dewey määritteli asian näin: "active, persistent and careful consideration of any belief or supposed form of knowledge in the light of the grounds that support it, and the further conclusions to which it tends." Gödelin epätäydellisyyslause ei koske mitenkään erityisesti matematiikkaa vaan kaikkia formaalisia järjestelmiä, ja on lähinnä looginen tarkastelu näiden edellytyksistä. Suosittelen edelleen tutustumista siihen; se voisi avata realistisemman näkökulman matikkauskontoosi.
VastaaPoistaTiede joo hyvksi mutta jos siihen pelkästään luottaa eikä esim ns. mitä aina ennen on tehty niin metsään on menty tällä rasvattomuusteemalla 70-luvulta lähtien. Nyt tutkimukset toteavat että esim maidon rasva on jees ja yleisesti voi eikä mikää teollinen margariini. MTv3 uutisoi ainakin.
VastaaPoista