Kenties ensimmäisen kerran törmäsin johonkin aikaikkunalta vaikuttavaan, kun vähän yli kahdeksantoista iässä olin ostamassa itselleni polkupyörää. Myyjä teki ainakin omien sanojensa mukaan hyvän tarjouksen, mutta sanoi sitten, että tarjous oli voimassa yhden minuutin. Sitten hän alkoi laskea sekunteja niin kuin olisi lähettänyt rakettia avaruuteen.
Hätäpäissäni ostin sen pyörän. Pari kolme vuotta myöhemmin tajusin, että vain lapsia voi kohdella noin kelvottomasti. Aikuisen ymmärryksellä olisin poistunut kaupasta ovia kolistellen ja sanonut, etten huoli vaikka ilmaiseksi antaisitte.
Myyjän käytös oli uhkailua, jolla ei oikeastaan ollut muuta sisältöä kuin uhkailu.
Kiristämisen ohella sanaa "aikaikkuna" käytetään silloin, kun ei ole vähintäkään käsitystä siitä, millaisista aikarajoista on kyse. On niin kätevää puhua aikaikkunan sulkeutumisesta, kun ei tiedä, onko kyse kuukausista, vuosista vai vuosikymmenistä vai onko ikkuna auki maailman tappiin saakka
Siirtoikkuna lie tuttu, lyhennelmä siirron aikaikkunasta.
VastaaPoista