Joulupohjainen kulttuurikapina

Kävin lähimarketissa varmistaakseni, että asiat olivat niin kuin oletin niiden olevan, ja ne olivat. Joulukorttivalikoimassa näkyi lumisia maisemia, tonttuja, joulupukkeja ja kynttilöitä, muttei yhden yhtä korttia, joka viittaisi ikivanhaan kertomukseen Betlehemin yöstä. 

Tämä ei vastaa käsitystäni monikulttuurisuudesta. Joko sinne ei ole vielä päästy, tai sitten siellä on jo käyty mutta saman tien on poistuttu.

Onkohan jotain vikaa siinä kertomuksessa, jonka mukaan lasta odottava pariskunta joutui etsimään yösijaa vieraasta kaupungista, kun synnytys yllätti?  Heitä uhkasi taivasalle joutuminen, sillä majatalojen ovet pysyivät kiinni. Jostain eläinsuojan puolelta löytyi jokin kolonen. – Luulisi, että alati lisääntyvien matkasynnytysten aikana tämä kertomus puhuttelisi ja kiinnostaisi nykyihmistä, mutta ei vissiin sitten. 

Minä kuitenkin kaipaan perinteistä aihetta. Niinpä oli tehtävä kuva ihan itte. Ajoin viitisenkymmentä kilometriä Sastamalaan katsomaan Reijo ja Kaija Telarannan seimikokoelmaa, josta pieni osa oli nähtävillä kirkkoherranvirastossa. Tarkistin netistä aukioloajat, mutta ensimmäisellä reissulla ei tärpännyt. Itsenäisyyspäivän aattona ovet olivat "poikkeuksellisesti" kiinni. Toisella reissulla onnistuin. Otin kuvan, josta saatoin teettää paikallisessa valokuvaliikkeessä joulukortit. Ne olivat noudettavissa melkein saman tien.

Olin kuvaan tyytyväinen. Kamerani on hyvä, ja sävyt ovat kohdallaan.

-----

Jos joku toinenkin haluaa käyttää kuvaani omassa kortissaan, minulle voi lähettää sähköpostia. Lähetän täysikokoisen kuvan paluumailissa. Ei maksa mitään, ei maksa Jumalan armokaan.