torstai 23. huhtikuuta 2009

Suutelijoita ja paikan luovuttajia

 
Vuosi sitten olin muutaman päivän Budapestissa. Silloin vakuutuin siitä, että budapestilaiset nuoret suutelevat raitiovaunuissa enemmän kuin minkään toisen kaupungin nuoret. Jos jossain vaunussa ei ollut toisiaan hellästi suutelevaa paria, seuraavassa oli sitten kaksi.

Tänä vuonna toinen Budapestin kävijä vahvisti, että kyseessä ei ollut vain viime kevään oikku.

Nyt huhtikuussa totesin, että prahalaiset nuoret eivät suudelleet. Tällä kertaa jokin toinen asia kiinnitti raitiovaunuissa huomioni.

Vanhuksille tarjottiin vapaata istuinpaikkaa. Prahassa oma paikka luovutettiin helposti niin kuin olisi joka kerta tehty kunniateko. Tuntui, että mummot ja papat olivat kaikkien yhteisiä.

Muistinpa minäkin, että ai niin, elämässä on myös tällaisia käytäntöjä.
 

2 kommenttia:

  1. Itse sain juuri kokea tällaisen huomaavaisuuden Jerusalemin täydessä kaupunkibussissa.Eikä haitannut,vaikka olinkin vierasmaalainen mummu.

    Mutta ei kai meidän ulkomailta asti tarvitse esimerkkejä hakea tällaisiin hyvää mieltä tuottaviin arkielämän asioihin,eihän?
    -UL

    VastaaPoista
  2. Sait minut ajattelemaan! Kiitos siitä!

    VastaaPoista