tiistai 26. syyskuuta 2017

Paradoksi on vaikea, kiinnostava sana

Puolitoista viikkoa sitten puhuin julkisesti paradoksin käsitteestä. Se tuntui kiinnostavan yllättävän paljon ihmisiä, joten kirjoitanpa tässäkin siitä jotain.

Sanan "paradoksi" paras rautalankaselitys on jotain sellaista, että kaksi asiaa ovat keskenään ristiriitaisia, mutta siitä huolimatta ne molemmat ovat voimassa ja tavallaan kuuluvat yhteen.

Paradoksin käsite liittyy ratkaisevasti kirkon oppiin. Kun uskontunnustus syntyi joskus 1700 vuotta sitten, ei väitelty Raamatun tulkinnasta niin kuin nykyään. Sen sijaan puheenaiheena olivat Pyhä kolminaisuus ja sen ymmärtäminen. Kiivasta keskustelua käytiin siitä, kuka oli Jeesus Kristus ja miten hänet oli käsitettävä.

Asiassa oli kaksi ääripäätä. Toisen mukaan Jeesus oli niin paljon Jumala, että hänen inhimillisyytensä oli melkeinpä vain hämäystä. Ristilläkin hän riippui niin kuin palkintoseremoniaan valmistautuva kultamitalisti. Toisen ääripään mukaan hän oli vain profeetta, viisas ihminen, vähän niin kuin islamilaiset ajattelevat Jeesuksesta.

Ratkaisuksi tuli paradoksaalinen oppi: Jeesus on täydellisesti Jumala, mitään pois ottamatta, mitään lisäystä tarvitsematta. Jeesus on täydellinen ihminen, ja ristillä ollessaan hän kärsi niin kuin kuka tahansa, joka paljaana nostetaan ristinpuulle ja jonka ranteiden ja nilkan läpi lyödään kyläsepän takomat naulat. Samalla hän on Jumala, ja samalla hän on ihminen.

Paradoksaalinen ajattelu näkyy muuallakin: Raamattu on ihmisen kirjoittama. Raamattu on Jumalan sanaa. Ihminen on avuton syntisäkki. Ihminen on pyhä. Tuomio uhkaa meitä. Meidät on täydellisesti armahdettu. Me olemme läpikotaisin pahoja. Me olemme pyhiä ja toistemme Kristuksia. Ehtoollisviini on tavallista viiniä. Ehtoollisviini on Kristuksen veri.

Onko tämä nyt järjenvastaista puhetta? – Kyllä on, sitä juuri. Tämä ei edes ole olevinaan järkevää.


Ja sanotaan vielä sekin, että kristillinen usko paradokseihin pitää oudosti yhtä modernin fysiikan kanssa, sillä kvanttimekaniikan ja alkeishiukkasten maailmassa yksi ja sama hiukkanen voi olla yhtä aikaa kahdessa paikassa, yhtä aikaa Tampere–Pirkkalan lentokentällä ja Pirkkala–Tampereen rautatieasemalla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti