lauantai 9. joulukuuta 2017

Sain itseni kiinni virheestä

Olen monissa hautajaispuheissani antanut ymmärtää, että Raamatussa käytettäisiin sanaparia "taivaan koti". Kukaan kuulijoistani ei ole ikinä epäillyt minua.

Ajatuksellisesti kyse ei ole suuresta virheestä, koska kristillisessä seurakuntakielessä puhutaan yleisesti taivaan kodista. Opillisesti ilmaus mahtuu hyvin kirkon oppiin.

Ongelmana on se, että nimenomaan Raamatussa ei ole sanoja "taivaan koti". Hieman huolimattomasti olen kuljettanut Raamattuun ajatuksen, jota siellä ei ole.

Kun pappikin sortuu tällaisiin virheisiin, ei ole ihme, että monet maallikot uskovat Adamin ja Eevan haukanneen ei vain yleensä hedelmästä, vaan nimenomaan omenasta. Koulujen joulukuvaelmat taas ovat luoneet vaikutelmaa, että Joosef ja Maria olisivat aasin kanssa matkustaneet Betlehemiin, vaikka aasia ei mainita missään raamatunkertomuksessa.

Havaintoni "taivaan kodin" ei-raamatullisuudesta on Pentti Saarikoskea käsitelleen väitöskirjani sivujuonteita. Sitä kirjoittaessani huomasin, että ilmaukselle ei ole Raamatussa sanatarkkaa vastinetta. Lähimmäksi tulee virke: “Mutta me olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö.” Lähellä ovat myös Jeesuksen Johanneksen evankeliumissa lausumat sanat: "Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa."

2 kommenttia:

  1. Tässä on siis yhdistetty "Isäni kodissa" ja "asuinsija taivaassa" (esim. 1. Kun. 8:30), vaikka sanaparia "taivaan koti" ei ole suoraan Raamatussa. Tällä kuitenkin siis aika selvä pohja, toisin kuin aasilla, joka kai napattu pääsiäisestä.

    VastaaPoista
  2. Olet oikeassa, että pohjaa on. Kuitenkin minä olen puhunut raamatullisesta sanaparista "'taivaan koti'". Tuollaista sanaparia Raamatussa ei siis ole, niin kuin viestissä sanotkin.

    En usko, että aasi tulisi pääsiäisestä. Minun teoriani on, että lähteenä on kuvataiteilijoiden mielikuvitus.

    VastaaPoista