perjantai 21. kesäkuuta 2019

Tuuli puhaltaa missä tahtoo


Juhannusyön hiljaisuudessa on samaa kuin jouluyössä. Se ei kaipaa täytteekseen mitään, ei edes musiikkia, sillä se itsessään on musiikki, jota säveltäjät voivat vain jäljitellä. Siinä on jotain Jumalan kaltaista.

Näihin tunnelmiin sopii viime pyhänä kirkoissa luettu raamatunkohta, joka on jäänyt minulle soimaan kauniina korvamatona. Sanat on poimittu Jeesuksen puheista: "Tuuli puhaltaa missä tahtoo."

En tiedä, voiko Jumalasta puhuttelevammin tai vakuuttavimmin sanoa. Lause ilmaisee yhtä aikaa leppeyttä, suvereenisuutta ja salaperäisyyttä. Tätä voimaa ei voi ohjata, mutta sen kuljetettavaksi voi antautua, tai voi tuntea, kuinka se puhaltelee iholla tai heiluttaa hiuksia. Sen varassa voi purjehtia vieraisiin maihin.

Kun tuulee suoraan edestä, voi rauhassa sulkea silmänsä ja luottaa siihen, että tapahtuu vain hyviä asioita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti