lauantai 6. heinäkuuta 2019

Rippikoulupoikien huonekaverina


Tätä kirjoittaessani olen neljän rippikoulupojan huoneessa. Aseenani on halko. Sillä olen luvannut humauttaa, jos joku liikahtaa seuraavan puolen tunnin aikana, joka on tarkoitettu päivälepoon. Halot ovat tietysti pelkkä vitsi, joka tekee ohjeiden noudattamisen helpoksi.

Päivälevolle mentiin leirin yhteisellä päätöksellä, kun kaikki olivat liian väsyneitä.

Rippikoulussa haluaisin kertoa armahtavasta Jumalasta, toisen ihmisen kunnioittamisesta ja siitä, että kaikki olemme Jumalan kuvia ja sen ansiosta arvokkaita.

Siinä kyytipoikana olisi muutamia muitakin tärkeitä asioita, kuten hiljentymisen taito ja itsestäänselvyyksien epäileminen. Vielä on tärkeää ymmärtää, että päivällä lyhyesti nukahtaminen pitää elämää koossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti