maanantai 28. maaliskuuta 2022

Keskinkertaisuuden jälkipuheet

 Hyvä kolumni on naseva, sopivan kärjekäs ja yhteen teemaan keskittyvä. Ainakaan tätä kolmatta ehtoa tuorein Aamulehden tekstini ei täyttänyt. Se sinkoili vähän sinne ja tänne, eikä varsinainen idea selvinnyt kovin helposti. Lisäksi arvelin jo tekstin lähetettyäni, että jonkun mielestä se saattoi samastaa vaarallisella tavalla merkonomin ja keskinkertaisuuden.

Tekstin ollessa valmis totesin, että siitä tuli tällä kertaa tällainen ja toisella kertaa tulee toisenlainen. En minä osannut sitä huonoksikaan sanoa. Se vähän pongahteli, mutta toisaalta se nosti esiin unohdettuja näkökulmia, kuten sen että maailma pyörii keskinkertaisten varassa. Usein juuri he tekevät välttämättömän työn.Ilman heitä ei olisi huippuja, jotka vievät maailmaa eteenpäin. 

Joku kirjoitti lehden kommenttiosastolla: "Kuka voi tuomita toisen ihmisen työn keskinkertaiseksi? Samalla hän tuomitsee ihmisen keskinkertaiseksi." En ole ihan varma, mikä oli tämän mielipiteen sisältö. Joka tapauksessa keskinkertaiseksi arvioiminen ei ole keskinkertaiseksi tuomitsemista. Jo otsikossa sanon, että keskinkertaisuudella on arvonsa. Gaussin käyrän pohjalta kaikki ihmiset ovat lukuisissa asioissa keskinkertaisia. Esimerkiksi minä olen sellainen vieraiden kielten osaamisessa, vaikka välillä mietin, olenko sitäkään. Monesti ihmisten arvioiminen on helppoa. Esimerkiksi koululuokassa koenumerot paljastavat oppilaiden paremmuusjärjestyksen. Onneksi se kertoo perin vähän siitä, kuinka oppilas menestyy tulevassa elämässään.

Arvasin, että joku suutahtaa merkonomien puolesta. Minun piireissäni merkonomin ammatti oli takavuosina tosiaankin lattean tavallisuuden symboli, olipa tässä kuvauksessa sitten perää tai ei. Ainakin arvio oli sikäli epäreilu, että merkonomit ovat tehneet ison osan tarpeellisesta työstä. 

Joku kommentoija suositteli minulle ammattinimikkeiden taustaan tutustumista. Hän perusteli ajatustaan näin: "Yo-merkonomi oli aikoinaan virallinen tutkinto, sitä ei siis ollut 'itse keksitty itsetuntoa kohottamaan'." Aivan heti en nielaise tätä mielipidettä. Ensinnäkin yo-merkonomi on sikäli kummallinen nimike, että tietääkseni missään muussa ammatissa ei ole kirjaimia "yo". Toiseksi Wikipediassa lukee: "Ylioppilaspohjaiselta linjalta valmistuneita kutsuttiin epävirallisesti yo-merkonomeiksi."

-----------

Kolumni on luettavissa täällä

4 kommenttia:

  1. Niin, yo-merkonomi koulutus ei ollut "koominen lisäys" merkonomikoulutukseen, vaan oli yo-luokat, joille siis pääsivät opiskelemaan yo-tutkinnon suorittaneet, jos sisään pääsivät muuten. Yo -pohjalta opiskelu jatkui esim kielissä, joissa keskityttiin erityisesti ulkomaankaupan tarpeisiin. Myöhemmin koulutuksia on muutettu, tuli tradenomikoulutus esim. Olin aika pöyristynyt teologin asenteesta ja mietin minäkin, kumpi ala palvelee yhteiskuntaamme enemmän, talous-, pankki-, kaupan- yms alat, joiden moniin tehtäviin yo-merkonomit ovat sijoittuneet vaiko teologia? Loukkaannuin todella kirjoituksen asenteista.

    VastaaPoista
  2. Yo-merkonomi on käsittääkseni ainoa ammattinimike, jossa on tuo "yo". Siitä se koomisuus tulee. Eihän ammattipätevyyden kannalta lähtötaso ole oleellinen vaan lopputulos.

    Jostakusta ei-yo:sta voi olla loukkaavaa, että joku lisää titteliinsä nuo kaksi kirjainta, vaikka valmistumisen jälkeen osaaminen on samalla tasolla.

    En tunne tarkemmin merkonomikoulutuksen rakennetta. Joka tapauksessa Wikipediassa sanotaan näin: "Ylioppilaspohjaiselta linjalta valmistuneita kutsuttiin epävirallisesti yo-merkonomeiksi." Jos Wikipedia on oikeassa, titteli oli todellakin epävirallinen eli jonkinlainen oma lisäys.

    Wikipedia voi tietysti olla väärässäkin.

    Jutun kokonaisuus on sinulta jäänyt näkemättä. On jäänyt huomaamatta nämä lauseet: "Moni merkonomi on kuitenkin tehnyt arvokasta työtä, eikä esimerkiksi toimistotöissä ole mitään halveksimista. Aivan viime aikoina on taas huomattu, että toimivaa organisaatiota on vaikea rakentaa ilman riittävää tukihenkilöstöä." "Hän luki itsensä merkonomiksi, ei edennyt elämässään kallispalkkaisiin tehtäviin, mutta maksoi asuntolainaansa siinä missä muutkin. Tätä minä kutsuisin urotyöksi."

    En usko, että eri alojen tarpeellisuutta kannattaa vertailla toisiinsa. Talouspuolen ihmisiä tarvitaan, mutta onneksi on muitakin.

    VastaaPoista
  3. Wikipedia on väärässä: todistuksessani lukee Ylioppilasosasto. Tokihan lukion suorittanut on opiskellut mm kieliä kolme vuotta enemmän ja useampia ym

    VastaaPoista
  4. Tuo tieto ei todista mitään muuta kuin sen, millä luokalla tai osastolla olet ollut. Se ei kerro mitään siitä, onko yo-merkonomi virallinen vai epävirallinen titteli.

    Mitä siinä tutkintotodistuksessasi siis lukee? Julistetaanko sinut siinä merkonomiksi vai yo-merkonomiksi?

    Lyhyen googlailun perusteella netistä löytyy vain sellaisia sivuja, joissa sanotaan, että yo-merkonomi ei ole virallinen ammattinimike. Googlaa!

    Voit kuitenkin olla tittelistä riippumatta erinomainen työntekijä. Pätevyys ei ole tittelistä kiinni. Eikä tutkinnon taso riippuu lähtötasosta vaan lopputuloksesta.

    VastaaPoista