keskiviikko 13. heinäkuuta 2022

Koko vuonna nolla lasta

Tuttu pariskunta muutti uuteen kotiin. Samassa taloyhtiössä entuudestaan asuneet naapurit toivottivat heidät tervetulleiksi kiittelemällä siitä, että heillä ei ollut omia lapsia. Tuttuni sanoivat, että koko elämänsä aikana mikään tervetulotoivotus ei ole kylmännyt yhtä paljon. Jos he ovat lapsettomuutensa perusteella hyviä naapureita, he eivät ole sopivia ihmisiä taloyhtiöön. Pihapiiri tarvitsee hiekkalaatikon ja palloa pelaavia lapsia. Niistä syntyy elämä.

Ajankohtaisen kirjailijan Volter Kilven kotikunta Kustavi on yksi niistä kolmestatoista kunnasta, joihin ei ole syntynyt tänä vuonna yhtäkään lasta. Joukossa on jokunen lähes kahdentuhannen asukkaan kunta. Kökarissa on taas hieman yli kaksisataa asukasta. Toisaalta siellä ei ole tänä vuonna kuollutkaan ketään.

Kun lasten luku on nolla, myös paikkakunnan tulevaisuus osoittaa samaa lukua.

Ei ole välttämätöntä, että jokaisella ihmisellä olisi lapsia. Merkityksellistä elämää voi elää monella tavoin. Sen sijaan on tärkeää, että yhteisössä on riittävästi niitä, jotka ovat valmiita vanhemmuuteen. Samalla tavoin kaikkien ei tarvitse olla lääkäreitä eikä putkiasentajia, mutta ollaan pulassa, jos saatavilla ei ole yhtäkään lääkäriä eikä putkiasentajaa.

Kustavin lapsettomuudella ei pysäytetä ilmastonmuutosta. Se ei ole edes ongelman mikroskooppinen ratkaisu, sillä lasten tulevaisuus motivoi kaikkein parhaiten ponnistelemaan onnellisen tulevaisuuden puolesta. Jos ihminen havaitsee, että hänen jälkeensä huoneet ovat tyhjät, mikään ei pidättele hänen ahneuttaan. Käsillä ovat vain tavarataloksi muuttuneen maailman hullut päivät, joissa revitään omaksi kaikki, mikä irti lähtee. Vaatii melkoista mielikuvitusta uskoa siihen, että juuri tähän ongelmaan siirtolaisuus olisi ratkaisu.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti