Kun Toni Jokiniitty oli rippikoulussani, mikään ei viitannut siihen, että hänestä voisi joskus tulla taiteilija. Hän ei tuonut esille kitaraharrastusta. Hän oli vain tavallinen, hiljainen poika, jonka perhettä tunsin entuudestaan.
Kaksi vuotta myöhemmin hän esiintyi lukionsa joulukonsertissa ja sai osakseen parhaan kiitoksen mitä kukaan esiintyjä voi ikinä saada. Kun hän oli lopettanut soittonsa, seurasi mykistynyt hiljaisuus ja vasta sen jälkeen tulivat innokkaat aplodit. Iso joukko nuoria oivalsi, että kitaraa voi soittaa muutenkin kuin Jimi Hendrixin tai Alexi Laihon tavalla.
Vuosien myötä koulupojasta on tullut oikea taiteilija ja flamencokitaristi. Hän on opiskellut ja esiintynyt musiikkinsa syntysijoilla Espanjan Sevillassa. Muuten hän on ollut esiintymismatkoilla Suomen lisäksi Virossa, Saksassa, Ruotsissa, Latviassa ja Liettuassa.
Tällä viikolla kävin kuuntelemassa häntä tässä ihan lähellä, ison järven toisella puolen. Onnistuin saamaan konserttitilasta lähes viimeisen istumapaikan.
Sen sijaan en onnistunut ottamaan valokuvaa, jonka kehtaisin julkaista. Mustiin pukeutunut tumma hahmo kirkkaan ikkunan edessä oli liian vaikea kohde. Olisi pitänyt olla pitempi objektiivi, mutta se oli jäänyt kotiin. Niinpä pitää turvautua lainattuun kuvaan.
Nykyään Toni Jokiniitty käyttää taiteilijanimeä Tony de Maria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti