Minulla on mielipiteeni Elokapinasta, mutta sivuutan ne tässä tekstissä. Sen sijaan keskityn erääseen sivuasiaan, joka liittyy Elokapinaa koskeviin uutisiin. Kyse on vallankäytön rajoista.
Elokapinan mukaan yli 400 mielenosoittajaa on paraikaa valmiina siihen, että heidät otetaan kiinni. Liikkeen mukaan poliisilla ei kuitenkaan ole riittävästi paikkoja, jonne voisi sijoittaa näin suuren määrän ihmisiä.
Samat ongelmat liittyvät yleensäkin vankeusrangaistusten koventamiseen. Lakien ja tuomioistuinten koventunut linja on johtanut Suomessa siihen, että vankiloihin ei enää mahdu. Tietysti niitä voidaan rakentaa lisää, mutta nykyisissä talousrajoissa ne ovat epäilyttäviä investointeja.
Jokainen vanki maksaa yhteiskunnalle. Sonja Saarikosken kirjan Naisvangit mukaan vankilapäivän hinta on 225 euroa ja avolaitospäivän 165 euroa. Se on kallista lystiä. Mielelläni sijoittaisin verorahat muualle, koska tutkimusten mukaan rangaistusten pidentäminen ei vähennä rikollisuutta.
Jopa hirmuvaltiailla on rajansa. Kuolemaa pitemmälle heidän valtansa ei ulotu. Nobel-kirjailija Thomas Mann antaa Joosefin sanoa romaanissa Joosef Egyptissä: "– – minun kärsimykseni rajoittuu sen rajoihin, mitä ihmisen on mahdollista kestää, ja sanottakoonpa noita rajoja suppeiksi tai hyvinkin avariksi, kärsimykset eivät voi ulottua niiden yli, sillä niillä on äärensä ja rajansa."
Niin, rangaistusten koventaminen on tietysti vain oireiden hoitoa - vaikka sitähän Suomessa on aina osattu, mennä siitä missä rima on matalimmalla. Entäpä jos joskus yritettäisiin joskus miettiä niitä naapurimaan diktaattorin rakastamia 'juurisyitä'. Sehän tosin vaatisi koko lailla syvemmälle menevää ajattelua ja sen tulosten mukaisia päätöksiä. Vaan semmonen on suomalaiselle poliitikolle ja virkamiehelle niin kovin työlästä.
VastaaPoistaJuurisyiden etsiminen on vähintäänkin liian harvinaista. Käytäntö menee liian usein niin, että ensin aiheutetaan ongelmia ja sitten ylpeillään niiden osittaisesta ratkaisemisesta.
VastaaPoista