Tämän aamun otsikoissa lukee, että ala‑aste on julma paikka ylipainoiselle lapselle. Tuoreen kokemukseni perusteella en ihmettele ollenkaan.
Seurakunnassamme oppisopimuksella oleva nuori romanimies oli pitämässä paikallisen alakoulun liikuntasalissa toteutettua aamunavausta.
Niin kuin luonnollista on, hän puhui omaan elämäänsä läheisesti liittyvästä aiheesta eli erilaisuudesta.
Hän aloitti jotenkin näin: "Ihmisiä on pitkiä ja lyhyitä, tummia ja vaaleita, lihavia ja laihoja."
Erottelut pitkät ‑ lyhyet ja tummat ‑ vaaleat eivät aiheuttaneet oppilaissa havaittavaa reaktiota. Niihin suhtauduttiin niin kuin mihin tahansa luonnollisiin asioihin.
Mutta erottelu lihava ‑ laiha värisytti kymmenien lasten perusilmettä merkillisellä tavalla.
Toivottavasti ihonvariin perustuva syrjinta on tosiaan vahentynyt. Mutta kylla tuo painoon perustuva lasten ilkeys oli jo 70-luvun lopullakin aikamoisen rankkaa. Varmasti itsekin siihen sorruin, ja oikein tosissaan moinen lapsuuden kayttaytyminen nyt havettaa.
VastaaPoista