Jopa jonkinlaista innostusta tuntuu olevan ilmassa, kun on ehdotettu, että koulujen jälki-istunnot korvattaisiin työrangaistuksilla. Istumiset eivät tietenkään toimi, mutta työn käyttäminen rangaistuksena epäilyttää. Ehdotuksissa on vaarallinen piiloviesti.
Koulun järjestämää työtä voisivat olla koululehteen kirjoittaminen tai valokuvaaminen, musiikkitapahtuman järjestäminen, alaluokkien oppilaiden avustaminen koulutehtävissä, mopon korjaaminen, polkupyörien keväthuolto; ihan mikä tahansa sellainen tekeminen, joka viittaa johonkin kiinnostavaan ammattiin.
Työrangaistusten yhteydessä ei kuitenkaaan puhuta mistään tuollaisesta työstä, vaan ennen muuta siivoamisesta.
Ehdotusten alta paljastuu ruma arvomaailma. Siivoustyö on näissä ehdotuksissa halveksittavaa, vähäarvoista työtä, joka kelpaa jopa rangaistuskäyttöön.
On pakko olla eri mieltä. Siivoaminen on kunniallista, tarpeellista työtä, joka hyödyttää yhteiskuntaa ja sen jokaista jäsentä. Ei se ole nykyään ihan osaamattomankaan hommaa.
En ole keksinyt, mihin ihmeeseen tarvitsisin kulttimaineeseen nousseita Angry Birdsin tekijöitä. Sen sijaan huomaan heti aamulla, jos siivooja on jättänyt käymättä.
Jälki-istunto, kun alkaa, kysyn: "Istutko hiljaa paikallasi, vai haluatko auttaa minua?" Usein tämä auttaminen on ympäristön siistinä pitämistä, sillä elämisestä tulee koko ajan jälkiä, johon mikään siivooja-armeija ei ehdi vastaamaan. Tämä opettaa lapselle yhteisistä asioista huolehtimista, eikä siten ole mielestäni väheksyttävää. Samalla voidaan jutustella, miten vältyttäisiin tulevaisuudessa vastaavilta tilanteilta. Vain yksi oppilas n. 100 h:n jälki-istuntorupeamasta on valinnut mielummin paikallaan istumisen...
VastaaPoistaT: Linda Valkeejärvi
Tällä tavoin toimii viisas opettaja, mutta tämä onkin toinen juttu kuin se, että lumipallon heittelystä saa rangaistukseksi tunnin siivoamista.
VastaaPoista