Olen lukenut vuosina 1928 - 40 ilmestynyttä Mihail Solohovin laajaa romaania Hiljaa virtaa Don, joka sijoittuu osin ensimmäiseen
maailmansotaan.
Kirjan ensimmäisessä osassa käydään kiinnostava
väittely, joka koskee sotatekniikan kehitystä. Yksi keskustelijoista oli sitä
mieltä, että tulevaisuudessa ratsuväen tehtävä supistuisi olemattomiin ja että
hevonen tulisi korvatuksi moottoripyörillä ja autoilla.
Ajatus herätti vahvoja vastaväitteitä:
"Hevonen tulee vielä kauan palvelemaan armeijoita. Järjetöntä
mielikuvitusta! Miten on parin kolmen vuosisadan kuluttua, sitä emme tiedä,
mutta nykyisenä ajankohtana ratsuväki joka tapauksessa..."
Me 2000-luvun ihmiset tiedämme, kuka lopulta
voitti tuon väittelyn. Viimeistään 2100-luvulla puolestaan hämmästellään
nykyajan intoa suunnitella panssarivaunuja ja ihmisen lentämiä lentokoneita.
Miksi ihmeessä sellainen vaivannäkö, kun saman tuhon voi aiheuttaa kesämökin kuistilla
istuen ja tietokonettaan naputellen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti