Härät vetivät vaunuja. Kun akseli kitisi, härät kääntyivät ja sanoivat: "Mitä siellä vingut, mehän tätä kuormaa vedämme." – Ihmisissäkin on niitä, jotka valittavat väsymystä, vaikka toiset tekevät työn.
Hyvän saarnan tuntomerkki on se, että rippikoululainenkin sen ymmärtää. Edelleen voi sanoa, että jos lapsi ei ymmärrä kertomusta, sitä ei oikeastaan kannata kertoa aikuisellekaan. Viisaassa tarinassa on monta tasoa, ja jokainen kuulija voi ymmärtää sen omalla tavallaan.
Kukaan ei tiedä, onko lukuisten eläintarinoiden kirjoittajaksi mainittu Aisopos koskaan ollut olemassa, mutta se taitaa olla epäoleellista. Kelpo juttu on kelpo juttu sen sepittäjästä riippumatta. Tärkeämpää kuin itse Aisopos ovat hänen tarinansa varuillaan olemisesta, opettavaisista vahingoista, nöyryydestä ja sopeutumisen taidosta.
Aisopoksen eläimet sanailevat yhtä ja toista, mitä ihmisenkin kannattaisi kuulla.
Aisopoksen tarinoita
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti