Harri Hyyppä tiivisti Osviitta-lehdessä jostain hyvin
oleellista. "Aikamme sairaus on yksisuuntainen mielialahäiriö,
pakonomainen kiinnittyminen yksiin tavoitteisiin ja sen mukaiseen toimintaan ja
puheeseen."
Julkinen puhe todistaa tämän mielialahäiriön leviämistä
suoranaiseksi epidemiaksi.
Ymmärrän, että politiikassa ja taloudessa asioita on
yksinkertaistettava päättämisen mahdollistamiseksi. Ei saisi kuitenkaan
unohtaa, että tiettyihin laskelmiin perustuvat numerot eivät ole Pythagoraan
lakiin verrattavia universaaleja lakeja.
Valtiontaloudessa puhutaan kolmen miljardin aukosta niin
kuin se olisi taivaassa todistettu. Luultavasti aivan yhtä päteviä numeroita
olisivat yksi, kaksi, neljä ja viisi.
Kun puhutaan säästöjen ja veronkiristysten suhteesta, esillä
ovat vain prosenttivaihtoehdot 100 - 0 ja 50 - 50.
Mitä ihmeen vikaa on suhteissa 80 - 20 ja 60 - 40?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti