Koulupäivien muisto

Koulujen lopettaminen vaikuttaa myös koululaisten koulupäivien pituuteen. Muistelen tässä kouluvuotta, jonka alkaessa olin kymmenen vuotta ja loppuessa yksitoista. Useimmat kellonajat olen päätellyt niistä takuuvarmoista tiedoista, että koulupäivä alkoi yleensä klo 8.15 ja päättyi klo 14.05.

klo 6.30 herääminen

klo 6.50 alkoi kahden ja puolen kilometrin kävely asemalle (hiihtopäivinä raahasin sukset)

klo 7.40 astuin junaan

klo 8.00 aloin kävellä hieman alle noin kilometrin matkaa koululle

klo 8.15 alkoi koulu (väsytti valmiiksi)

klo 14.05 päättyi koulu (joskus tuntia myöhemmin, joskus tuntia aiemmin) ja väsytti edelleen

klo 15.00 astuin junaan

klo 15.20 aloin kävellä kotiin (hiihtopäivinä raahasin sukset)

klo 16.00 olin väsyneenä ja nälkäisenä kotona (ehkä kerran viikossa tuntia myöhemmin) ja alkoi väsyneen lapsen epämääräinen toiminta, kun oikein mitään ei jaksanut

klo 18.00 alkoi läksyjen teko

klo 19.00 kenties oli puolentoista tunnin iltavapaa (ellei ollut kokeita)

klo 20.30 iltatoimet

klo 21.00 menin nukkumaan

Koulupäivälle tuli pituutta yhdeksän ja puoli tuntia. Jäljellä olleeseen viiteen tuntiin oli sijoitettava pakolliset ruokailut ja iltatoimet, ja läksyt ja mahdolliset kokeisiin lukemiset (erityisesti jäi mieleen biologian opettaja, joka aina jaksoi muistuttaa, että vihko ei ollut riittävän kaunis).

Tämäkö olisi niitä lapsuuden kokemuksia, jotka ovat tehneet minusta vahvan aikuisen? – Ei varmasti ollut. Se oli painajainen, josta heräsin seuraavana vuonna, kun muutimme koulun viereen. Yhtäkkiä minulla oli jokaisena arkipäivänä yli kolme tuntia ylimääräistä aikaa. Taakkani oli taas kohtuullinen, ja koulunumerot alkoivat nousta.

******

Himmeä blogi: Autolla ajoa öiseen aikaan 1.12.2014 

Esimerkki kaaviolla huijaamisesta

Eivät vain sensaatiolehdet vääristele ja paisuttele asioita. Kotoinen Yleisradio osaa saman. Vai olisiko tämä vain ymmärtämättömyyttä?

Kuluneella viikolla Yle julkaisi kaavion raakaöljyn hinnan laskusta. Kuvasta syntyy vaikutelma, että hinta olisi laskenut murto-osaan alle vuodessa. Tässä temppu on tehty pudottamalla taulukosta pienimmät numerot pois:

Todellisuudessa hinta on pudonnut, muttei sentään murto-osiin. Oikeampi kuva olisi tämä: (kuva)

  

Kaavioista syntyvää vaikutelmaa voi säätää myös muuttamalla korkeuden ja leveyden suhdetta. Paisuttelija tekee näin: 

 

Vähättelijä tekee näin: 

Älä keskustele mielenterveytesi tähden

Aamulehden verkkopalveluiden kehityspäällikkö Seppo Roth sanoi viitisen vuotta sitten näin: "On kolme asiaa, joista netin keskustelupalstoilla ei pystytä puhumaan millään järkevällä tavalla: uskonnosta, polkupyöräilystä Tampereella ja ruotsin kielen asemasta Suomessa."

On niitä muitakin aiheita, joista oikeat mielipiteet ovat jo valmiina:

– rattijuopot

– vankeusrangaistusten pituus (erityisesti raiskaajat ja pedofiilit)

– koulujen työrauha

– Päivi Räsänen

– sukupuolineutraali avioliitto

– viinan hinta ja rajoitukset

– mopoautot
– sotaveteraanit

– koulukiusaaminen

– kansanedustajien palkat

Näissä kaikissa aiheissa on yksi ainoa totuus, tai sitten on kaksi vastakkaista totuutta eikä siinä välissä ketään. Ensimmäisessä mallissa ei edes tiedetä, että on olemassa vakavasti otettavia muita tai lieviä epäilijöitä. Toisessa mallissa intetään omaa asiaa muita kuuntelematta ja samalla vastustajia kumoten.

Kumpikaan keskustelu ei ole keskustelua. Mielipiteet on jo päätetty ja oikeat vastaukset on annettu.

Ja miksi edes pitäisi keskustella, meikäläisethän ovat joka kerta oikeassa ja heikäläiset joka kerta väärässä; ja jos koko kansaa jotain hokee, niin kyllähän sen totta täytyy olla.

Viisi vatsasairasta viiden tähden hotellissa

Suomen Unkarissa pelaama jalkapallomaaottelu päättyi traumaattiseen häviöön. Tulosta ei voi selittää sillä, että avauskokoonpanoa oli jouduttu muuttamaan vatsataudin takia. 

Tuntuu kuitenkin oudolta, että viiden tähden hotellissa viisi pelaajaa saa ruokamyrkytyksen. 

Vastaavaa on tosin tapahtunut ennnenkin.

Maajoukkueen entinen valmentaja Aulis Rytkönen muisteli vuoden 1978 Kreikan matkaa: Hävisimme käsittämättömästi 8-1, emmekä todellakaan olleet näin huonoja, vaikka olimme. Simo Syrjävaaran kanssa pohdimme pelin jälkeen, että porukkamme oli jollain lailla "doupattu", huumattu, myrkytetty tai jotain vastaavaa. Meillä ei ollut näyttöjä, paitsi omat silmämme, emmekä siis voineet tehdä asiasta skandaalia. Ruoan suhteen ei siihen aikaan ollut minkäänlaista kontrollia, joten mitä vaan saattoi tapahtua. Maajoukkueemme lääkäri Juhani Pöntinen valitsi ruoat, muttei hänkään seurannut ruoan valmistusprosessia. 15 minuutin pelin jälkeen muutama pelaaja halusi jo tulla pois kentältä valittaen outoa oloa. Yleensä varmaotteinen liberomme Arto Tolsa teki karmeita munauksia. Koko joukkue oli syvässä unessa, pelasimme kuin hidastetussa filmissä. Penkillä saatoimme vain ihmetellä menoa, mutta vahinko oli jo tapahtunut emmekä voineet tehdä enää mitään. Pelaajat olivat niin omissa maailmoissaan, etteivät he tajunneet mitään outoa tapahtuneen.

Pitäisikö maajoukkueen hankkia oma kokki?

Akateemisia vessakirjoituksia

Kävin Helsingin yliopistolla.

Yliopiston vessa todisti kirjoitustensa aihevalinnoilla, että akateemista väkeä kiinnostavat samat asiat kuin muutakin rahvasta.

On kuitenkin tuotekehittelyä, että vessan ovessa oli sisäpuolella suuri paperi, joka peitti melkein koko oven. Raapustelut ohjattiin siihen.

Kirjoitukset olivat pysyneet hyvin paperilla. Yhden teksti ei siihen tilaan mahtunut, mutta ajatus oli sitten sitäkin älykkäämpi. Lause oli puoliksi paperilla, puoliksi ovessa: "Täytyy rikkoa rajat."

Metusalem kuoli ns. korkeassa iässä

Suuri osa uskonnollisista väärinkäsityksistä johtuu siitä, että ihmiset eivät ymmärrä uskonnollisen kielen erityisluonnetta. Ei tiedetä, miten luomisen seitsemän päivää tai Metuselahin 969 elinvuotta olisi ymmärrettävä.

Rippikoululaisille olen selittänyt, että tuhatjalkaisellakaan ei välttämättä ole tuhatta jalkaa. Siksi kaikki epätarkkuus ei ole huijaamista.

Kalastukseen sovellettuna: oletetaan, että tarkasti mitattuna hauki olisi painanut 1,483 kg. Silloin
– 1,483 kg olisi oikea paino
– 1,481 ja 1,485 kg olisivat epätarkkuuksia tai mittavirheitä
– puolitoista kiloa olisi pyöristämistä
– pari kiloa olisi liioittelua eli kalavale
– 5,2 kg olisi valehtelemista
– 320 kg olisi jotain, mille ei ole sanaa; se ei olisi enää valehtelemista eikä liioittelua, koska siinä ei yritetäkään väittää, että kala olisi painanut yli 300 kg.

Metuselahiin sovelluttuna: oletetaan, että joku ihminen eläisi kalenterivuosissa mitaten 78 vuotta. Silloin
– 78 vuotta olisi oikea ikä
– 77 ja 79 vuotta olisivat epätarkkuuksia
– 80 vuotta olisi pyöristämistä
– 100 vuotta olisi liioittelua
– 112 vuotta olisi valehtelemista
– 969 vuotta ei enää olisi liioittelemista eikä valehtelua vaan jotain muuta.

Kreikkalainen valikoima

Kirjailija Pentti Saarikoski sanoo, että hedelmällisyyden jumalatar Afrodite on jumalista julmin, koska hänelle on uhrattava kaksi päivää viikossa. Aika paljon Saarikoski kieltämättä uhrasi Afroditelle. Tuloksena oli lapsia, jotka eivät tienneet isästään juuri mitään. Poika eli Saska Saarikoski kirjoittaa: "Muut saivat rauhassa pitää häntä nerona, minulle hän oli isä, joka ei soittanut, kirjoittanut tai tullut katsomaan jalkapallomatsiani."

Vielä suuremman osan elämästään Pentti Saarikoski uhrasi Dionysokselle, viinin jumalalle.

On muitakin kreikkalaisia jumalia, jotka voivat yliannoksina tärvätä elämää. 

Joku omistaa koko ikänsä laitoksen palvelemiseen, joka kumartaa Arekselle/Marsille eli sodan jumalalle. Hefaistoksen eli tekniikan jumalan alamaisia ovat kaikki suomalaiset miehet, jotka ovat valmiita mihin tahansa epämukavuuteen, kunhan saavat tehdä sen jollain laitteella. 

Hermes on kaupan ja tieteen jumala, ja hänen seuraajansa uskovat tietävänsä muita paremmin ja muilta kyselemättä, mihin suuntaan maailmaa on kehitettävä. Hebe (nuoruuden jumala) on huumannut mainosihmisten päät, ja voiton jumalattarella eli Nikellä on jopa oma tuotemerkki. Hekate (yön, aaveiden ja noituuden jumalatar) hallitsee peliteollisuutta. 

Askleopios (lääkinnän ja terveyden jumala) ja Epione (kivunlievityksen jumala) ovat saaneet läpi ajatuksen, että kaikki on hyvin, kun ruokavalio on kohdallaan, kypärä päässä ja turvaliivit vilkkuvat keltaista. 

Jotkut jumalat ovat laskussa: Pan (paimenten, karjalaumojen ja villinluonnon jumala) ei ole saanut tältä vuosisadalta mitään sijaa. Eosta (aamuruskon jumalatarta) ei näinä aikoina Suomessa juuri näy, mutta vuodenaika nyt on tällainen.

Uskonnon neuvostoliittolainen malli

"Uskonto on kuin penis. Omastaan pitää olla ylpeä! Mutta sitä ei oteta esille julkisesti, ei tarjota lapsille, eikä se saa ohjata ajattelua."

Tällaista oppia jakoi Vapaa-ajattelijoiden liitto pyhäinpäivän aamuna Twitterissä. Minäkin hymähdin, olihan tuo näppärästi ja kansaanmenevästi sanottu.

Kaikki nokkelat letkautukset eivät vain kestä kriittistä käsittelyä, eikä kestä tuokaan - ellei sitten satu olemaan neuvostoliittolaisten käytäntöjen kannalla.

Tuo vapaa-ajattelijoiden tviitti nimittäin on varsin tarkka kuva siitä, millä ehdoilla Neuvostoliitossa sallittiin uskonto. Ei suoranaisesti käsketty olemaan siitä ylpeä, mutta salainen ylpeys sallittiin, kunhan vain pysyttiin niissä rajoissa, joita Alexander Solzhenitsyn kuvasi lainatessaan Tanja Hodkevitsin sanoja Stalinin leiriltä: "Rukoilla saat toki vapaasti, mutta vain niin, että Jumala kuulee."

Ainakaan minulle ei heti valkene, miten voisi olla jostain asiasta ylpeä kertomatta siitä muille. Tviitin kielikuvia käyttäen kyse lienee jonkinlaisesta masturbaatiosta.

Virolainen kirjailija Jaan Kross kertoo, millaisiin käytäntöihin johti se, että uskonto poistettiin julkisesta elämästä: pappi ei saanut kävellä virkapuvussa kotoaan kirkkoon, vaikka kirkko oli toisella puolen tietä. Hän tarvitsi tien ylittämiseen kahdet vaatteet.

Jos uskonto suljettaisiin julkisuudesta, aika moni käytäntö muuttuisi. Olisiko kirkkorakennukset huputettava niin kuin niissä olisi julkisivuremontti? Olisiko minun pappina kieltäydyttävä ilmoittamasta ammattiani? Pitäisikö lakata kertomasta julkisesti, missä ja milloin ensi vuoden rippikouluja pidetään? Kiellettäisiinkö kuolinilmoitusten ristit? Siirrettäisiinkö joulurauhan julistus sisätiloihin Turun tuomiokirkkoon? Laitettaisiinko Johann Sebastian Bach soittokieltoon? Vietäsiinkö vanhat taulut museoiden avoimista tiloista kellariin, kun niissä on se niin kiusallinen risti?

Ja ettei tarjota lapsille. Ei varmaan kaikissa muodoissaan, mutta lapselle sopivasti kyllä. Lapsen on hyvä tietää, miksi isällä on pippeli ja mitä sillä suunnilleen tehdään.

Onko tosiaan paha asia, että ottaa lapsensa mukaan hautausmaalle pyhäinpäivänä? Eikö lapsille saisi enää kertoa, että joululla tai pääsiäisellä on jotain tekemistä uskonnon kanssa?

"Eikä se saa ohjata ajattelua". Samaa ne yrittivät Neuvostoliitossa, jossa sallittiin vain marxismi-leninismi. Jopa Dostojevski oli siellä hieman epäilyttävää. Jos uskonto suljetaan ajattelusta pois, kapeaksi muuttuu. Pois putoavat Martin Luther King, Graham Greene, Pentti Saarikoski, Augustinus, Mahatma Gandhi, Leo Tolstoi, Sören Kierkegaard (ynnä tuhansia muita, joihin usko on jättänyt jälkensä), ja myös tämä blogi. Tuloksena on reikäistä historiaa ja aukkoista ajattelua.

Ja alun alkaen on mennyt sananvapaus.