Aivan joka kerta en tähän kykene, mutta viime aikoina olen
aloittanut aamuni lukemalla ensimmäiseksi jotain romaania sanomalehden sijasta.
Ajankohtaisten, lyhyesti tärkeiden asioiden kannalta sanomalehti on kirjaan
nähden korvaamaton. Syvästi tärkeiden asioiden kannalta asia on toisin päin.
Juuri lukemassani Asko Sahlbergin Eksyneissä sanotaan näin:
"- - ihmisillä riitti ymmärrystä vain mustalle ja valkoiselle. Harmaalle
vyöhykkeelle lipeäminen on rikollista. Se oli ei-kenenkään maata, siellä
ammuttiin armotta. Sinne ei pitänyt eksyä."
Kun tuota tekstiä lukee, voi huomata, että pitkäkestoiseksi
tarkoitettu romaani voi olla myös ajankohtainen. Se voi taustoittaa aamun
uutisia paremmin kuin toimittajien analyysit.
Romaanin lukemisen päälle voi muutenkin koota ajatuksiaan.
Sitä kokoamista voi kutsua vaikka aamurukoukseksi. Kai se sitä onkin, kun
siihen huitaisee ristinmerkin päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti