En ole ollut italialaisen jalkapallon ystävä, mutta
Italiassa on ollut jokunen pelaaja, jota kunnioitan varauksetta. Suurin heistä
on Paolo Maldini. Hänen vaikuttavuutensa tiivistyy häntä koskevaan kuvaukseen,
että hän taklasi vain joka toisessa pelissä. Tämä on aika erikoisesti sanottu,
kun ottaa huomioon, että Maldini oli puolustaja.
Maldini ei ollut laiska, mutta hän osasi ennakoida ja
sijoittua. Taklaaminenhan on taas merkki siitä, että puolustaja on ollut
myöhässä.
Maldini tuli mieleeni, kun keskustelin nuorten kanssa
hyvistä ja huonoista opettajista. Maldiniin liittyvää ajatusta muokaten voidaan
sanoa, että kuri on vain järjestyksen puutetta. Hyvä opettaja komentaa tai
turvautuu kuriin vain joka toinen kuukausi. Hän osaa rakentaa järjestyksen,
joka omalla painollaan vie oppilaita oikeaan suuntaan. Kukaan ei edes huomaa,
miten hän sen tekee.
Jalkapallossa on hienoa sekin, että taklaus kohdistuu palloon, ei pelaajaan. Vihreillä valoilla: ei tarvitse taklata, keltaisilla: taklaa, punaisilla: osuu pelaajaan.
VastaaPoista