Tom Petty lämppärinä pelasti illan

Juuri kuolleen Tom Pettyn konsertissa olen ollut yhden kerran. Hän lämppäsi Helsingissä Bob Dylania. Ennen keikkaa tiesin Pettystä vain nimen, mutta lavalla hän osoittautui maanläheiseksi muusikoksi, jonka konstailematonta rokkia kuunteli mielikseen.

Päätin ostaa levyn ja ostinkin.

Pettyn jälkeen lavalle tuli ylimielinen supertähti. Dylanin periaatteessa moni-ilmeiset kappaleet olivat yhtä ja samaa räminää. Sanat eivät kuuluneet ollenkaan.

Dylania ei vain kiinnostanut. Ei muuta kuin rahat pois ja seuraavaan paikkaan.

Mutta Petty ei ollut se, joka petti.