En viitsi sanoa kirjailijan nimeä, koska tarkoitukseni ei ole lytätä ketään eikä torpata kirjallisen uran etenemistä. Mielessäni on yleinen ongelma.
Juuri nyt mielessäni olevassa kirjassa erityisesti alkuun pääseminen oli vaivalloista. Luin hitaasti, mutta siitä huolimatta minun oli mahdotonta saada selville, kuka kirjan lukuisista henkilöhahmoista oli kulloinkin äänessä. En saanut selville, mitä oli tapahtunut ja oliko tapahtunut oikein mitään. Lopulta oli pakko googlata lehtikritiikkejä. Niistä sain vihdoin riittävät perustiedot, joiden pohjalta lukeminen alkoi sujua. Kirja pysyi tässä mielessä kasassa loppuun saakka.
Vanhemmiten olen tullut kirjallisesti kärsimättömäksi. Pidän sillä tavoin selkeistä kirjoista, ettei tarvitse koko aikaa miettiä, kuka on kuka. Esimerkiksi Hemingway ei kikkaile henkilöhahmoillaan. Energiaa ei suotta huku arvailemiseen.
Kirjan täytyy olla muutakin kuin Rubikin kuution tekemistä. Sisällöksi ei riitä, että palikat ovat alussa sekaisin ja lopussa paljastetaan, miten ne olisi ymmärrettävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti