Viime vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi valittiin Tanskan ja Suomen välinen EM-kisojen jalkapallo-ottelu. Sille ei ollut yhtäkään varteenotettavaa kilpailijaa. Se oli sykähdyttävä, koska tunteet olivat pomppulinnaa. Tämä ottelu menestyisi hyvin, jos ei kilpailtaisi vain viime vuoden vaan viime vuosikymmenten sykähdyttävimmästä.
Rupesin miettimään, mitä muita ehdokkaita olisi elämäni varrelta. Kaksi hetkeä tuli mieleen: Ensinnäkin on Lasse Virenin kaatuminen ja voitto Münchenin 10 000 metrillä vuonna 1972. Toisena on jääkiekon maailmanmestaruus vuodelta 1995.
Mielestäni tämä kolmen kärki on selvä. Matti Nykäsen voittohyppy sumun läpi Holmenkollenin MM-kisoissa taitaa sittenkin jäädä näille. Jalkapalloihmisenä muistan koko ikäni myös sen, kuinka nuori Jari Litmanen käveli TV-kuvissa ensimmäisen Mestareiden liiga -pelinsä jälkeen kentältä ottelun sankarina. Sen on tainnut kuitenkin nähdä varsin harva. Silloin Suomessa ei vielä tajuttu, että kuningas oli siinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti