Ville Rannan tuore, Recep Erdoğanille irvaileva pilapiirros on huomattu myös Turkissa. Täällä Suomessa se on saanut melkoisesti kiitosta ja jonkin verran kritiikkiä.
Kiitosta on tullut sananvapauden ylläpitämisestä ja siitä, että piirros on hauska. Myönnän itsekin hymähtäneeni sille. Tällä kertaa Ranta on pitänyt huutomerkkimaneeriaankin aisoissa. Puhekuplissa on vain kolme huutomerkkiä, kun enimmillään olen nähnyt niitä yhdessä piirroksessa neljätoista.
Hauskuuden lisäksi piirroksessa en näe muuta kiitettävää. Juuri tällaisia piirroksia Erdoğan tarvitsee osoittaakseen kansalaisilleen, että häntä itseään ja Turkin kansaa kohdellaan väärin. Samalla Suomen Nato-tie paakkuuntuu entisestään.
Ville Rannan harjoittama sananvapaus tuo mieleen ne työpaikkojen totuudentorvet, jotka jaksavat muistuttaa siitä, että he uskaltavat puhua "avoimesti asioista". Tällä rohkeudella on sijansa, mutta valitettavan usein se johtaa muiden vaikenemiseen. Yhteinen työnteko sujuu vain sen ansiosta, että kaikki muut eivät rupea yhtä avoimiksi, vaan ovat laihan sovun nimissä hiljaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti