Iida Rauman Finlandia-palkinnon voittanut romaani Hävitys: Tapauskertomus osoittaa kaunokirjallisuuden voiman. Se tekee tylsistä tutkimustuloksista elämää, ja se saa ihmiset syventymään aiheeseen uudesta näkökulmasta. Koulumaailma voi olla todella raadollinen.
Koulukiusaamista koskeva keskustelu on pitkään junnannut paikallaan. Aihetta huonosti tuntevat kaukotarkkailijat ja kaikkien alojen asiantuntijat ovat laukoneet yksinkertaisia ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat sekä monimutkaisia että äärimmäisen vakavia.
Lasten ja nuorten vanhemmat ovat yksi osapuoli, joka keskusteluissa on unohtunut kokonaan. Ennen muuta on kyse heidän piilovaikutuksestaan. Ei auta, että varoittaa omaa lastaan koulukiusaamisesta, jos muilla puheillaan ja käytännön teoillaan osoittaa, että yksin jättämisessä ja syrjään sysäämisessä ei ole mitään moitittavaa.
Kannattaa tutkia, mitä oma lapsi oikein tarkoittaa sanoessaan, että "kaikki meidän luokkalaiset" kutsutaan synttäreille. Onko kaikki sittenkään kaikki vai jätetäänkö kutsumatta joku yksi, josta ei niin ole väliä tai joka ”ei kuitenkaan tulisi”?
Vanhempi voi osallistua koulukiusaamiseen asettumalla joka asiassa opettajien puolelle. Sairastunut opettaja piirteli kukkia ja muuta koevastausten loppuun, arvioinnin viereen, esimerkiksi kirjoitti isolla lapsellisella käsialalla numeron myös sanallisesti. Kaikkien vanhemmat soittivat asiasta rehtorille. Yhden eli. Hän piti aina opettajan puolta. - Opettaja vietti seuraavat kuukaudet sairaslomalla. Siinä koulussa opettajat ovat mukana kiusaamisessa, kuten oikeastaan lähes kaikkialla. Pomo tai opettaja.
VastaaPoistaKiusaaminen eli väkivalta, maantapa.