Aamulla en jaksanut kirkkoon, mutta jos olisin sinne kyennyt, olisin kuullut Jeesuksen kertomuksen, joka on kiehtonut ihmisiä Rembrandtia myöten. Tosin sanan "tuhlaajapoika" merkitys ei ole enää kaikille selvä, olenhan kuullut jalkapalloselostuksesta, että monta maalipaikkaa hukannutta hyökkääjää kutsutaan tuhlaajapojaksi, vaikka siitä ei ole lainkaan kyse.
Siispä kerrataan juonikuvio siltä varalta, että joku ei muista: Kahdesta veljeksestä nuorempi ottaa omansa ennakkoperintönä ja matkustaa vieraille maille. Siellä hän panee kaiken menemään. Hän rällästää nuoruuden innolla ja kuluttaa rahansa seksityölästen palveluihin. Hän ajautuu yhteiskunnan pohjalle sikalatyöläiseksi, jonka palkka tuskin riittää pitämään nälkää poissa. Lopulta alkaa tuntua siltä, että tämä oli nyt tässä. Hurjastelija päättää palata kotiin omaisuutensa tuhlanneena lapsena. Jospa isä suostuisi ottamaan työhön.
Isä yllättyy poikansa paluusta ja samalla yllättää poikansa. Hän järjestää juhlat, joissa soitto kuuluu ja tanssi käy. Tarjoilussa ei pihtailla.
Aina kotona asuneelle isoveljelle tämä ei kelpaa. Hän murjottaa kolossaan eikä hyväksy hyväksymistä. Pikkuveljeä ei moitita eikä rangaista niin kuin olisi ollut asiankuuluvaa. Katkeruudessaan isoveli käyttäytyy niin kuin se kaikkien tuntema pikkulapsi, joka mittailee juomalasista nestepintojen korkeutta voidakseen osoittaa, että limsa on annosteltu väärin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti