sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Jotain sellaista ihminen duunailee (8/24)

Siinä se on niin kuin olisikaan. Siinä on kaikki, mitä aittaan kuuluu, eikä kuitenkaan mitään, vain harmaita, ohuita hirsiä. Se on harva ja vähän laho, eikä siellä ole paljon mitään sisällä, enkä oikeastaan sitä tarvitse.

Tähän tapaan Antti Hyry päättelee kirjaansa Aitta, joka kertoo siitä, että mies purkaa aitan, vie sen uuteen paikkaan ja pystyttää. Siinä kaikki. Tämän kummempaa kirjassa ei tapahdu.

Kannattiko Hyryn kuvaama rakennustyö? Hyödyttikö elämä? 

Onpa vastauksen kanssa miten tahansa, jotain tuollaista ihminen joka tapauksessa duunailee. Ihmiselle annettu aika kuluu erinäisiin puuhasteluhin. Elämä ei ole tämän kummempaa. Ehkä ei tarvitsekaan olla. Niin kuin käärme on luotu luikertelemaan ja käki on luotu kukkumaan, niin mies on luotu rakentelemaan aittoja ja muita pytinkejä.

Mutta on se Hyry kaikesta huolimatta kirjoittanut kerrassaan mystisen kirjan.



Antti Hyry: Aitta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti