Niin kuin nikotiinin orja savujaan (7/24)

Vuosikausia kestävän uuvuttavan kokemuksen perusteella omaiset ja ystävät tietävät, että ottelukalenteri sanoo viimeisen sanan jokaisessa järjestelyssä. He käsittävät tai ainakin hyväksyvät sen, että osallistumiseni ristiäisiin tai häihin tai muihin tilaisuuksiin, jotka saavat muissa suvuissa kiistattoman etusijan, vaatii junailua ja neuvonpitoa. Eli jalkapalloon suhtaudutaan kuin synnynnäisen vammaan, jonka kanssa täytyy tulla toimeen.

Englantilaisen kirjailijan Nick Hornbyn kirja Hornankattila kertoo entisaikain Arsenalista ja sitä kautta jalkapalloriippuvuudesta ja muistakin addiktioista. Arsenal pelasi 1970-luvulla englantilaista junttijalkapalloa: pallo laidalle ja sieltä keskelle korkea kaaripallo, jota pökittiin maalia kohti sikäli kuin osattiin.

Arsenal ei muutenkaan tuottanut kannattajilleen suuria iloja. Useimpien jalkapallofanien tavoin seuran faneilla oli riemunhetkiä pettymyksiin verrattuna vähän.

Hornbyn rakkaus Arsenaliin ei siitä huolimatta sammunut. Peli ei sujunut eikä innostanut, mutta hän rakasti suosikkijoukkuettaan niin kuin alkoholisti pulloaan, nikotiinin orja savujaan tai vaimo kelvotonta miestään. 

Tai niin kuin Jumala syntistä väkeään.

Nick Hornby: Hornankattila