Twaarnoista osa on löpinöitä, joista on vaikea ymmärtää, miksi joku on päättänyt laittaa ne yleiseen jakoon. Kaikkein huonoimmissa kulunut uskonnollinen hokema sanotaan uudestaan vielä huonommalla hokemalla. Toisaalta melkein joka pyhä joku twaarnaaja onnistuu tiivistämään jonkin oleellisen ajatuksen. Esimerkiksi tälle Kari Kanalan uudenvuoden twaarnalle naurahdin ääneen: "Vanhan vuoden lupaus ei pitänyt, joten otetaan ensi vuonna uusiksi: 'Hitaammin, matalammalle, heikommin."
Twitterin tiukka 140 merkin raja merkitsee sitä, että paraskaan tiivistäjä ei aina kykene puristamaan sunnuntain evankeliumitekstin keskeistä sanomaa vaadittuun tilaan. Välillä täytyy antautua ja twaarnata jostain sivulauseesta. Juuri niistä tulee aivan uusia näkökulmia, koska keskeinen on aina jossain jo sanottu.
Jonkun mielestä twaarnat ovat modernia turhuutta, jotka kertovat siitä, että mihinkään ei enää jakseta keksittyä. Twaarnalle läheistä sukua oleva aforismi on kuitenkin ikivanha kirjallinen laji, yksi kaikkein vaativimpia. On helppo kirjoittaa pitkästi, mutta tiivistäminen vaatii lahjakkuutta. Jotta lyhyt ajatus toimisi, sen on oltava sekä naseva että monimielinen.
Ja jos joku luulee, että twaarnan mittainen opetus olisi kirkon historiassa jokin uutuus, hän ei ole vain lukenut Vanhan testamentin puolella olevaa Sananlaskujen kirjaa.
Jeesuksella on näitä 140 merkkiin mahtuvia opetuksia vaikka kuinka paljon. "Jumalan valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre." "Älkää rukoillessanne turhia hokeko niin kuin pakanat." "Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö."
Jopa rakkauden kaksoiskäsky mahtuu yhteen twaarnaan: "Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Siinä on vain kuusikymmentä kaksi merkkiä, joten käytännön sovellukselle jää vielä seitsemänkymmentä kahdeksan.
Twaarnoihin voit tutustua näillä Twitter-sivuilla. Twitterin sisällä voit kirjoittaa etsintäruutuun #twaarna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti