Mikä ihmeen uskontunnustus?

Olen ollut havaitsevinani, että ihmisten on entistä vaikeampi yhtyä ääneen luettavaan uskontunnustukseen.

Mikä uskontunnustus sitten on?

Se on se rippikoulussa ulkoa opittava kristillisen uskon tiivistelmä, joka alkaa sanoilla: "Minä uskon Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan." Se on uskon kannalta tärkeiden asioiden luettelo, mutta se ei ole samalla tavoin luettelo kuin Euroopan pääkaupunkien lista on luettelo. Sen tosiasiat ovat toisenlaisia tosiasioita kuin valtiot ja kaupungit. Se on lähempänä musiikkia kuin alkuaineiden jaksollista järjestelmää.

Ikivanhaa kielikuvaa hyödyntäen uskontunnustus on kuin sormi, joka osoittaa kuuta kohden. Kun pyydetään sen avulla katsomaan tänne tai tuonne, viisas on välittämättä sormesta ja etsii sen sijaan taivaalta kuuta.

Tai voidaan sanoa, että uskontunnustus on kristillisen yhteisön Maamme-laulu, joka ilmaisee ennen kaikkea yhteisöön kuulumista. Lauluun voi hyvillä mielin yhtyä, vaikka ei täysin ymmärtäisi, mitä tarkoittaa "soi sana kultainen". Ei haittaa, vaikka Suomi ei olisi kirjaimellisesti oma synnyinmaa, vaan olisi sattunut syntymään vanhempien ulkomaankomennuksella.

Eikä kaikesta kannata saivarrella, ei esimerkiksi siitä, että "maa kallis isien" on kieltämättä turhan miesvaltaisesti sanottu.

Sekä uskontunnistuksen että Maamme-laulun pointti ei ole yksityiskohdissa, vaan yhteisöllisyydessä ja siinä, mihin ilmansuuntaan tämä sormi osoittaa.