Suhtaudun myötämielisesti suomen kielen asiantuntijoiden suosituksiin. Olen hyväksynyt, että ilmaisusta "alkaa tekemään" tuli sallittua, ja viime aikoina olen huomannut, että joskus se on lipsahtanut omastakin suusta.
Kaikki asiat eivät ole yksiselitteisesti kyllä tai ei. Muutama vuosi sitten kysyin Kielitoimistolta yhdyssanaongelmaani. Onko "korkeanpaikankammoinen" oikein vai pitääkö sanat kirjoittaa erikseen? Puhelinääni ei osannut heti sanoa, mutta lupasi kysyä kavereiltaan ja soittaa takaisin. Vastaukseksi tuli, että kysymys oli vaikea vastattavaksi. Pituus puoltaa pilkkomista, mutta yhteen kirjoittamistakin saattaa perustella. Vastauksen pohjalta tein mitä tein.
Näin syksyllä on hyvä tietää, että ”kanttarellin” sijasta suositellaan muotoa "kantarelli". Tässä olen eri mieltä, koska kukaan ei lausu sanaa yhdellä t:llä. Pentti Saarikoski ei ole oikeakielisyyden auktoriteetti, mutta silti on kiinnostavaa, että hän kirjoittaa "kanttarelli". Olen Penan kanssa samassa veneessä.
Minun on vaikea omaksua myös sitä suomen kielen lautakunnan suositusta, että puolueiden nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, kun ei tarkoiteta virallista, puoluerekisteriin merkittyä nimeä. Pitäisi kirjoittaa "Suomen Keskusta", mutta muuten "keskusta". Tästä tulee sotkua. Jokin aika sitten luin historian professorin mielipidekirjoituksen, joka oli otsikoitu "En pidä keskustan kohtaloa sinetöitynä". En huomannut heti lukea allekirjoituksesta nimeä ja titteliä, ja niin luulin kirjoituksen viittaavan Helsingin kaupunkikeskustaan. Vasta tekstin puolivälissä oli lause, joka korjasi erehdykseni.
Myös adjektiivi ”vihreä” altistaa väärinkäsityksille, joista päästäisiin, jos puolueesta käytettäisiin kaikissa tilanteissa isoa alkukirjainta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti