Lasten sanakirja

Lauri Malkavaara on kirjoittanut HS:n kuukausiliitteesen jutun siitä, miten esikoululaiset selittävät eri sanoja, kuten yksityisviestin, tekoälyn tai Naton. Vertailen tässä, miten eräät vastaukset eroavat noin kolmenkymmenen vuoden takaisista. 

* Äiti: huolehtii kun iskä on aina vapaapäivänäkin töissä. (1994) - Joka menee miehen kanssa naimisiin ja saa vauvan. (2025)
* Isä: se hoitaa lapsia kun äiti on kaupungilla. (1994) - Äijä, joka huolehtii susta, ja se äijä on hassu. (2025)
* Eläke: Mun mummit on eläkkeellä, paitsi toinen on nyt Espanjassa. (1994) - Kun on vanha, ei tarvitse tehdä töitä. (2025)
* Aamu: Silloin heräillään ja ollaan vihaisia äidille.(1994) - Tulee yön jälkeen. Silloin mennään eskariin. (2025)
* Humalainen: Kävelee hiljaa, törmäilee, unohtelee sateenvarjojaan ja syyttelee siitä toisia. (1994) - Sellaiseksi tulee, kun on juonut alkoholia tai syönyt sokeria. (2025)
* Armeija: Tarvitaan kypärät, pyssyt, sotavaunut, sotasuojia, sotalääkäri, pommit, pommisuojat ja tykki. Sitten tapetaan toisia. (1994) - Siellä otetaan: Asento! Lepo! Sotaan meno! (2025)
* Periaate: Mun äiti puhuu siitä koko ajan puhelimessa. (1994) - Että on ihan varma jostakin. (2025)
* Jeesus: Semmoinen parantaja joka voi kävellä veden päällä. (1994) - Se ristittiin ja se kuoli, mutta se on silti elossa taivaassa. (2025)

* Jumala: Minä olen miettinyt, että mikä oikeastaan on esimerkiksi jalka. Mihin sitä tarvitaan? Ja nyt pitäisi vastata, että mikä on Jumala vaikkei tiedä edes mikä on jalka. (1994) - Mä luulin pienenä humalaista jumalaiseksi. (2025)  

 

Puhelinkoppi: jos on kova meteli, sinne voi mennä soittamaan. (2025)

Hillittömästi hehtaareja

Suomessa järjestettävät frisbeegolfin MM-kisat ovat nostaneet uutisiin tämän lajin, jonka olemassaoloa on tunnettu huonosti.

Frisbeegolf näyttää mukavalta. Sen parissa on hyvä ulkoilla. Kiekkojen liitoa on kaunista katsella, ja osaajien taitoja sopii ihailla. Lajin sanotaan olevan halpa, koska kentillä ei ole käyttömaksuja. 

Harrastajamäärillä on kuitenkin rajansa, jotka tulevat pian vastaan. Tosiasia on, että uusia kenttiä ei voi perustaa mielin määrin.

Vakiomittainen 18-väyläinen frisbeegolfrata vaatii maata ainakin seitsemän tai peräti kahdenkymmenen jalkapallokentän verran. Pienempi, yleinen puistorata mahtuu tilaan, joka vastaa vähimmillään kolmea ja enimmillään seitsemää jalkapallokenttää. Jokin harjoitusrata voi sentään rajoittua yhden jalkapallokentän kokoiselle alueelle.

Hehtaareja vaaditaan paljon.

Kaupunkiseutujen ulkoiluun sopivilta mailta tuskin löytyy kovin paljon ylimääräisiä heittelylle osoitettavia alueita. Kenttien monikäyttöisyydestä on turha unelmoida, sillä kiekkojen heittelypaikat eivät sovi marjastamiseen eivätkä vapaaseen retkeilyyn.

Ehkä frisbeeharrastus pitäisi keskittää autioituville syrjäseuduille.

Perinteisen golfin vaatimat maa-alueet ovat vielä suurempia, mutta ne ovat hieman eri asia, koska niillä pelaaminen on maksullista.