Sopivia ja sopimattomia rukouksia

Joku kysyi minulta Ask.fm-palvelussa näin: "Onko oikein rukoilla Jumalalta jotain asiaa, esinettä tai sen sellaista? Itse joskus kauan sitte rukoilin että pääsisin parisuhteeseen. Ja Jumala tai hyvä tuuri toteutti toiveeni." – Tuntuu siltä, että yllättävän monet pohtivat tällaisia arkisia uskon kysymyksiä. Niinpä ajattelin julkaista vastaukseni myös täällä.

Rukoilla sopii, mutta rukouksissa pitää silti olla jokin tolkku.

Lapsen ja hyvien vanhempien välinen suhde on monesti hyvä jumalasuhteen kuva. Tässä on muutamia esimerkkejä siitä, miten kelpo vanhemmat suhtautuvat lastensa pyyntöihin.

"Anna aamupalaa!" – Vanhemmat antavat aamupalaa, mutta antaisivat, vaikka lapsi ei pyytäisikään.

"Laita sukat jalkaan!" – Vanhemmat eivät laita, jos lapsi osaa itsekin.

"Osta minulle isommat kengät, kun vanhat eivät enää mahdu!" – Vanhemmat ostavat. Tarpeellistahan se on.

"Anna minulle lennätettävä helikopteri." – Ehkä joululahjaksi saat, mutta joudut odottamaan. Tiukassa tilanteessa saat tyytyä johonkin vaatimattomampaan.

"Anna minulle isompi jäätelöannos kuin siskolle tai veljelle." – Ei tipu. Ruinaten ei pidä hankkia itselleen epäoikeudenmukaisia etuja muiden kustannuksella.

"Anna täysimääräinen viikkoraha (vaikka lupaukseni vastaisesti en jaksanut laittaa tiskejä koneeseen)." – Ei tule. Voit syyttää vain omaa laiskuuttasi.

"Auta! Nosta ylös heikoista jäistä!" – Kyllä vain ja heti, eikä juuri nyt ole oikea miettiä sitä, miksi kaikkien varoitusten vastaisesti menit heikoille jäille.

Tämä ajattelutapa ei ole aukottoman oikea, mutta aika moneen tapaukseen tämä sopii.

Ja Hyvä Tuuri on kenties vain yksi Jumalan lukemattomista nimistä.