Sähköauton kaasupoljin

Viisasteleminen on elämän suuria nautintoja. Olen harrastanut sitä silloin, kun joku on puhunut auringonlaskusta tai -noususta: "Kopernikuksesta lähtien on ollut selvää, että ei aurinko laske eikä nouse. Maa vain muuttaa siihen suhdettaan."

Monet sanat jatkavat entisellään, vaikka tekniikka katoaa niiden alta. Ne lakkaavat tarkoittamasta sitä, mitä ne ovat aikanaan kirjaimellisesti tarkoittaneet. 

Musiikkia yhä nauhoitetaan, vaikka nauhoja ei ole käytetty aikoihin. Esitelmöitsijöillä on kalvonsa, vaikka todellisuudessa he näyttävät käppyränsä tietokoneelta, eikä rippikoululla ole pitkään aikaan ollut mitään tekemistä ripittäytymisen kanssa. Oma lukunsa ovat ne sanat, jotka ovat tyystin hukanneet alkunsa. Harva tietää esimerkiksi sen, että ymmärtäminen on joskus merkinnyt ympäri kulkemista.

Olen pelkästä kiinnostuksesta mukana sähköautoilijoiden ryhmässä. Kysyin siellä, vieläkö heikäläiset puhuvat kaasupolkimesta. Vastauksia tuli runsaasti.

Ylivoimaisesti eniten ääniä sai perinteinen kaasupoljin. Enemmän kuin puolet vastaajista (27) kannatti sitä. Voimapoljin mainittiin viidesti ja vauhtipoljin neljästi. Muille sanoille tuli hajaääniä.

Sympaattisin vastaus oli talla. Se on tuttu polttomoottorien ajalta ja sopii mutkattomasti sähköautoihin. Tosin sillä on oma sävynsä, koska se liittyy lähinnä ilmaukseen talla pohjaan! 

Pyhäinpäiväksi melkeinpä hartauskirjoitus

Kirkkomaalla vastaani tuli haudan äärelle pysähtynyt ihminen. "Siinä ovat sinun ihmisesi", sanoin. "Niin ovat", hän vastasi ja alkoi saman tien kertoa, että siinä lepäävät vainajat olivat joutuneet lähtemään kahdesti evakkoon. Hän sanoi kuljeskelevansa hautausmaalla mielellään eikä ymmärrä, että jollekulle se on pelottava paikka. Joskus lapsena hän oli jopa poiminut mansikoita hautausmaalta, kun kesäpäivä oli lämmin ja marjat hohtivat punaisina. 

Muualle haudattujen muistokivellä paloi kuusi kynttilää. Kiersin uurnahautojen ohitse, sitten kävelin kirkon seinustalla olevien muistomerkkien kautta ja lopulta tulin hautausmaan uudelle puolelle, jossa puut eivät vielä olleet kasvaneet täyteen korkeuteensa. Ne kasvavat kun vain jaksaa odottaa. Niissä on samaa pysyvyyttä ja turvallisuutta kuin Jumalan armossa, mutta toisaalta voi ajatella niinkin, että aukealla paikalla taivas näkyy paremmin. 

Taivas on merkillinen asia. Se näkyy jokaisessa maapallon kolkassa. Ei ole niin surkeaa paikkaa, ettei ulos päästessään näkisi taivasta. Se on suurenmoinen vertauskuva siitä, että Jumala ja hänen lahjoittamansa taivas kuuluvat kaikille. Minnekään ei pääse pakoon. Ei ole niin julmaa tyrannia, että hän voisi kieltää kodittomilta heidän taivaansa.

Ympyräni tuli täyteen, ja kuuden kynttilän sijasta niitä oli yhdeksän.